Blogi: Ruotsin rahapolitiikka ei ole itsenäistä

22.04.16 9:14 | Talous

Ruotsin talous kasvoi viime vuonna noin neljä prosenttia, mutta Riksbank painoi korkoja entistä tukevammin nollan alapuolelle. Vielä jokin aika sitten olisi ollut ennenkuulumatonta, että vahvalla kasvu-uralla olevan talouden korkoja lasketaan – ja vieläpä nollan alapuolelle.

Suuriin syy Riksbankin elvytysvimmaan on Euroopan keskuspankki (EKP), jonka mittava osto-ohjelma pakottaa Ruotsin rahapolitiikan kevyemmäksi kuin yleinen talouskehitys perustelisi. Luonnollisestikin kaikki keskuspankit seuraavat muiden keskuspankkien tekemisiä. Mutta Riksbank joutuu seuraamaan EKP:tä lähes pakkomielteisesti, koska ilman koronlaskuja ja muita kevennystoimia Ruotsin kruunun eurokurssi vahvistuisi merkittävästi ja tuontihintojen lasku vaimentaisi jo ennestään vaisuja inflaatiopaineita. Riksbankilla on jo pidemmän aikaa ollut vaikeuksia saada inflaatio kahden prosentin tavoitteeseensa, ja EKP on entisestään vaikeuttanut tätä päämäärää.

Euroalueen rahapolitiikka on siis käytännössä merkittävä osa Ruotsin rahapolitiikkaa. Kun EKP keventää, kruunun vahvistumisen pelossa Riksbank joutuu keventämään perässä. Lopputulos on ongelmallinen, koska Ruotsin historiallisen matalalle laskettu korkotaso ja vahva talouskasvu lisäävät ylikuumentumisen riskiä jo ennestään kuumilla asuntomarkkinoilla. Tilanne ruokkii jo voimakkaasti velkaantuneita kotitalouksia velkaantumaan lisää; tämän vuoden syyskuussa kotitalouksilla oli velkaa reilut 176 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Suhde on ennätyksellinen suuri, ja sen nousu jatkuu yhä (katso kuva 1).

Riksbank ei ole ainoa keskuspankki Euroopassa, joka pienen kokonsa vuoksi on EKP:n heittopussi. Jyrän alle ovat jääneet myös Tanska ja Sveitsi. Pienten keskuspankkien alisteisuutta osoittaa hyvin se, että EKP:n aggressiivinen elvytys on saanut ne painamaan keskeiset politiikkakorot miinukselle, vaikka negatiivisten korkojen toimivuudesta on entuudestaan ollut hyvin vähän käytännön kokemusta.

Perinteisesti rahapolitiikan itsenäisyydellä on tarkoitettu sitä, että valtiovalta ei aja omia tavoitteitaan keskuspankin kautta. Tässä mielessä Ruotsin rahapolitiikka on toki itsenäistä. Mutta EKP-vetoisuuden vuoksi on vaikea nähdä Riksbankin olevan itsenäinen siinä mielessä, että keskuspankin korkopolitiikka perustuisi laajamittaisemmin kotimaan talouden kehitykseen. Vuoden 2013 lopun jälkeen rahapolitiikka on eriytynyt selvästi aiemmasta linjastaan, kun makrovakaus siirtyi entistä enemmän Ruotsin finanssivalvonnan piiriin ja Riksbank keskittyi puhtaammin inflaatiotavoitteeseensa (katso kuva 2).

Englannin keskuspankin entinen pääjohtaja Mervyn King on osuvasti haukkunut inflaatiokahjoiksi keskuspankkiireita, jotka keskittyvät inflaatioon makrovakauden kustannuksella. Samainen King valmisteli, yhdessä professori Marvin Goodfriendin kanssa, raportin Ruotsin rahapolitiikan tilasta. Heidän suositustensa myötä Riksbankin toimintaan saattaa jatkossa tulla enemmän sävyjä esimerkiksi sen suhteen, kuinka paljon keskuspankin olisi syytä painottaa myös muita tekijöitä (kuten mahdollisia riskejä asuntomarkkinoilla) kuin pelkästään kahden prosentin inflaatiotavoitetta. Vaikka korkopolitiikan ajureihin tulisikin lisää ”sävyjä”, inflaatiotavoite säilyy keskeisenä päämääränä – ja EKP:n toiminta piirtää suuntaviivoja Ruotsin rahapolitiikalle jatkossakin.

Riksbank_1_1

Kuva 1. Ruotsin kotitalouksien velkaantuneisuus jatkaa kasvussa.

Riksbank_2_2

Kuva 2. Vuoden 2013 loppupuolen jälkeen Riksbankin rahapolitiikan reaktiofunktio on muuttunut, kun makrovakauden valvonta siirtyi Ruotsin finanssivalvonnalle. Aiemmin keskuspankki näyttää painottaneen työmarkkinoita korkopolitiikassaan, mutta sittemmin inflaatio on saanut enemmän painoarvoa.

Kaj Paulamäki

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Nordea Marketsissa

Lue lisää

Press Release Image showing Nordea logo

Serviceavbrott i apparna Nordea Pay och Siirto 20–21.1.2018

Päivittäiset raha-asiat

Kortbetalningarna i apparna Nordea Pay och Apple Pay fungerar normalt.

Press Release Image showing Nordea logo

Service break in the Nordea Pay and Siirto apps 20–21 January 2018

Päivittäiset raha-asiat

Card payments can be made with the Nordea Pay and Apple Pay apps as usual.

Press Release Image showing Nordea logo

Siirto- ja Nordea Pay -sovellusten huoltokatko, toiminnassa rajoitteita 20.-21.1.2018

Päivittäiset raha-asiat

Sovellusten huoltokatko ei vaikuta maksamiseen Nordea Pay- tai Apple Pay -sovelluksilla, ja korttimaksut toimivat normaalisti.

Nordea ja Fjuul - yhteistyössä kansanterveyden hyväksi

Nordea

Fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin huomioiminen on tärkeää nyky-yhteiskunnassa. Nordea Henkivakuutus haluaa huomioida tämän osa-alueen myös vakuutustoiminnass...

Economic-Outlook

Varaa itsellesi eturivin paikka Nordean uusimman Economic Outlookin julkaisuun

Talous

Saat raportin heti sen julkaisupäivänä 24. tammikuuta ilmoittautumalla omalla kielelläsi järjestettävään webinaariin.