Blogi: Rahanpesu riski myös myyjäyritykselle

Nordea
19.04.17 9:13 | Yritykset

Kansainvälisessä mediassa käsiteltiin jokin aika sitten epäiltyä kansainvälistä rahanpesuvyyhteä, jossa laittomasti hankittujen varojen alkuperä oli ohjelman tietojen mukaan häivytetty monimutkaisin järjestelyin. Ohjelman mukaan pestyä rahaa päätyi myös Suomeen. Tämän kerrottiin tapahtuneen niin, että suomalainen yritys myi tavaraa ulkomaalaiselle yritykselle, joka sitten maksoi tavarat laittomasti hankituilla varoilla toisessa maassa sijaitsevan väliyhtiön kautta. Tämänkaltaiset rahanpesujärjestelyt saattavat johtaa siihen, että suomalaiset vientiyritykset voivat tietämättään myötävaikuttaa taloudelliseen rikollisuuteen. 

Yleinen suhtautuminen rahanpesun ja muun rikollisuuden torjuntavastuuseen on muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Kymmeniä vuosia sitten pankkilaisille saatettiin jopa opettaa, että pankin tehtävä ei ole udella asiakkaan varojen alkuperää. Asenteet ovat muuttuneet jo kauan sitten ja lakikin on edellyttänyt pitkään, että pankit ilmoittavat poliisille epäilyttävistä maksutapahtumista. Tätä ilmoitusvelvollisten piiriä on sittemmin laajennettu pankeista eräisiin muihinkin yrityksiin, kuten kirjanpitotoimistoihin. Uudessa tänä vuonna voimaan astuvassa rahanpesulaissa ilmoitusvelvollisten piiri laajentunee jälleen.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että itse asiassa kaikilla yrityksillä on jo nykyisenkin lainsäädännön mukaan vastuu omalta osaltaan torjua rahanpesua. Vaikka yritys ei tahallaan olisikaan mukana rahanpesussa, huolimattomuudesta tapahtuva rahanpesun mahdollistaminen voi olla rikollista tuottamuksellista rahanpesua. Kynnys tulla tuomituksi tästä on juridisesti melko korkealla, mutta oikeudellisten riskien lisäksi kyse on yrityksien maineenhallinnasta. Mikään yritys tuskin haluaa, että tulee yleisessä keskustelussa yhdistetyksi rahanpesuun.

Mistä pienyrittäjä tai suurikaan yritys sitten voi tietää, ettei tavaran tai palveluiden ostaja ole mukana rahanpesujärjestelyssä? Tätä ei yleensä voikaan täydellä varmuudella tietää. Kyse on siitä, että myyjäyritykseltä vaaditaan normaalia huolellisuutta ja valppautta. Jos ostajan toiminta vaikuttaa epäilyttävältä, myyjä voi kysyä varojen alkuperää tai vaikka syytä väliyhtiöiden käytölle.

Pankeissa asiakkaan tuntemista rahanpesun torjumiseksi on kehitetty pitkään. Nordeassa tämä on osa laajempaa pankin yhteiskuntavastuuta – haluamme tehdä tällä saralla enemmänkin kuin vain sen, mikä on lain mukaan välttämätöntä.

Asiakkaan liiketoiminnan perusteellinen tuntemista vaaditaan laissa, mutta se tukee toki myös hyvää asiakaspalvelua. Toisinaan pankin kysymykset saattavat tuntua turhalta utelemiselta, vaikka tarkoitus on aina hyvä. Asiakkaan tunteminen on myös asiakkaan edun mukaista. Esimerkiksi Nordeassa asiakkaalta saatuja tietoja hyödynnetään maksuliikenteen seurantajärjestelmässä, jonka avulla onnistutaan ajoittain myös pysäyttämään yrityksen jo hyväksymiä huijauksiin perustuvia maksuja. Mitä paremmin yritysasiakas tunnetaan, sitä paremmin pystymme palvelemaan asiakasta, auttamaan tätä rikollisuuden torjunnassa ja yhdessä estämään rahanpesua. 

Kirjoittaja Sakari Wuolijoki (kuvassa) on Business Bankingin riskienhallintajohtaja

sakari-wuolijoki

Edellinen blogikirjoituksia

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: EU murrospisteessä

Talous Jan von Gerich

EU ei ole talouskasvumielessä yltänyt lähimainkaan potentiaaliinsa. Britannian lähtiessä on korkea aika siirtää huomiota kriisien torjumisesta paremmin toimi...

Finanssimaailma-blogi: Lippo Suominen

Blogi: Merkel siivittää Euroopan osakkeita

Markkinat

Saksan vaalit tuovat lisää myötätuulta alueen osakkeille, kirjoittaa Lippo Suominen blogissaan.

Blogi: Mitä se vastuullinen luotonanto oikein on?

Asuminen ja lainat

Me pidämme vastuullista luotonantoa tärkeimpänä periaatteena yksityishenkilön (ja yritysten) rahoittamisessa. Vastuullinen luotonanto on myös keino varmistaa...

Blogi: Mikä ihmeen lyhennysvapaa?

Asuminen ja lainat

Apu silloin kun rahat eivät riitä vai jotain aivan muuta?

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi