Aki Kangasharju: Hallitus keskittyy liikaa työmarkkinoihin

03.02.17 9:02 | Talous | Aki Kangasharju

Hallitus valmistautuu vaalikauden puolivälitarkasteluun. Talouden perinteisiä rakenneuudistuksia on jatkettava, mutta on edettävä myös aivan uusilla urille. 

 Työn tarjonta ja työmarkkinoiden toiminta ovat hallinneet keskustelua talouden uudistuksista. Eläkeikää on nostettu, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennetty ja vuorotteluvapaan ehtoja kiristetty.

Työmarkkinoiden toiminta korostuu myös talouspolitiikan arviointineuvoston uudessa raportissa ja valtiovarainministeriön puheenvuoroissa.

Suomi tarvitsee yhä työmarkkinauudistuksia etenkin palkanmuodostuksessa, jonka liiallisen jäykkyyden finanssikriisi paljasti. Silti pienessä maassa puhutaan vain yhdestä teemasta kerrallaan. Keskittyminen työn tarjontaan voi jättää varjoonsa jotain vähintään yhtä tärkeää.  

Suomen elintaso on kärsinyt viennin ja siihen liittyvän tuottavuuskasvun romahtamisen vuoksi, ei työn tarjonnan laskun takia. Tuottavuuden kasvu lopahti, koska jalostusarvoltaan ja tuottavuudeltaan paras korkean teknologian vienti romahti.

Ei ihme, että elintaso on laskenut neljänneksen tasosta, jonka se olisi saavuttanut jatkaessaan nousuaan vuosien 1993–2008 trendillä.

Työn tarjonnassa samaan aikaan tapahtuneet muutokset eivät ole yhtä suuria, eikä työmarkkinoiden dynamiikka ole muuttunut. Työikäisten osuus väestöstä on alentunut, mutta ikääntyminen selittää vain 20 prosenttia elintason trendipoikkeamasta, kun tuottavuuden vaikutus on yli 50 prosenttia.

Tuottavuutta kohottaville uudistuksille pitäisi antaa selvästi suurempi painoarvo kuin nykyisin. Silti monet toimijat haluavat mieluummin panostaa työmarkkinoiden uudistamiseen, koska niihin vaikuttamista pidetään helpompana. 

Hallitus voi valmistella työmarkkinalainsäädäntöä muttei tehdä innovaatioita yritysten puolesta. Toisaalta työmarkkinoiden uudistamiseen keskittymistä perustellaan sillä, että hyvät suomalaiset hankkeet saavat aina rahoitusta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Kukaan ei kuitenkaan voi pakottaa ihmisiä tekemään töitä, mutta aina voidaan lisätä kannustimia, jotka saavat ihmiset tekemään pitempiä työuria tai etsimään aiempaa hanakammin töitä. Aivan yhtä tehokkaasti hallitus voi kannustaa yrityksiä kansainvälistymään, ottamaan riskejä ja uusiutumaan.

Näin ei ole tehty, ja se näkyy tilastoissa. Investointien määrä on kääntynyt Suomessa kasvuun kaikilla muilla osa-alueilla paitsi tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Tilanne on huolestuttava. Digitalisoituvassa taloudessa kasvu perustuu juuri aineettomille tutkimus- ja kehitysinvestoinneille. Näillä investoinneilla on myös tutkimuskirjallisuuden mukaan hyvä tuotto.

Myös yhteiskunnalliset tuotot ovat tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa huomattavia. Arvostetussa Econometrica-aikakauskirjassa julkaistun tutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tuottavat yhteiskunnalle kaksi kertaa suuremman tuoton kuin investoivalle yritykselle.

Tämä on vahva peruste sille, että tutkimus- ja kehitystoimintaa kannattaa tukea julkisesti. Yritykset pihistelevät tutkimus- ja kehitystoiminnassa, koska suuri osa hyödystä valuu yrityksen ulkopuolelle. Jopa Yhdysvalloissa tutkimus- ja kehitystoimintaa pitäisi olla kaksi kertaa nykyistä enemmän, jotta tuen määrä olisi koko yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen. 

Suomessa ei ymmärretä tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä.

Suomen julkinen tuki innovaatioihin tähtäävään yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan oli vuonna 2013 noin 0,07 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sittemmin poistunut tutkimus- ja kehitystoiminnan määräaikainen verovähennys oli tuolloin voimassa.

Yhdysvalloissa tutkimus- ja kehitystoimintaa tuettiin lähes neljä kertaa suuremmalla summalla kuin Suomessa. Ruotsissakin tuki oli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Julkista tukea yritysten innovaatioilla on karsittu rankasti vähentämällä Tekesin tukien myöntövaltuuksia.

Tilanteen tekee vielä omituisemmaksi se, että Tekesin tuet ovat kaikkein parhaiten vaikuttavia yritystukia. 

Suomessa on paljon muita, talouden rakenteita jäykistäviä yritystukia. Niitä on syytäkin karsia.

Latest blog posts from Aki Kangasharju

Blogi: Suomi selviää - robottien uhkaa yliarvioidaan

Talous Aki Kangasharju

Uusi teknologia ei vie ihmisiltä töitä, kirjoittaa Aki Kangasharju.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Nykyvauhti täyttää BKT-kuopan ensi vuonna

Talous Aki Kangasharju

Suomi on kärsinyt historiansa pisimmästä taantumasta.

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Aki Kangasharju: Jäävätkö lapsemme meitä köyhemmiksi?

Talous Aki Kangasharju

Talouskriisit voivat turmella nuorten tulevaisuuden, koska kiinnittyminen työmarkkinoille häiriintyy.

Aki Kangasharju: Trump aikoo mullistaa Suomen verotuksen

Talous Aki Kangasharju

Hävittyään kamppailun terveydenhuollosta presidentti Trump keskittyy seuraavaksi verotukseen.

Aki Kangasharju: Viekö käynnistynyt kasvu puhdin uudistuksilta?

Talous Aki Kangasharju

Suomen talouskasvu on ilahduttavasti käynnistynyt.