Nordea tutki: Suurin osa suomalaisista varautunut pahan päivän varalle − alle kolmasosalla budjetti

Nordean TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta selviää, että alle kolmasosa (29 %) suomalaisista on tehnyt budjetin kotitaloutensa tuloista ja menoista. Puskurirahastot ovat kuitenkin yleisiä.

Tulojen ja menojen budjetoiminen on pieni- ja suurituloisimmissa kotitalouksissa sekä alle 25-vuotiailla hieman yleisempää kuin keskituloisissa kotitalouksissa. 

– On ymmärrettävää, että pienituloisilla ja nuorilla budjetit ovat hieman muita yleisempiä. Silloin kun tulot ovat pienet, täytyy myös menot pitää kurissa. Siihen budjetin laatiminen on oiva apuväline, kertoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.  

– Jotta opintotuen saa riittämään koko kuukaudeksi, on menojen hallinta budjetin avulla varsin tarpeellista. Suuremmilla tulotasoilla budjetin laatimiseen saattaa houkutella esimerkiksi sijoitussuunnitelmat ja niiden seuranta, Kärkkäinen toteaa.

Pahan päivän varalle säästetty sopivan kokoista turvaa

Noin kuudella kymmenestä suomalaisesta on yllättävien menojen varalle niin sanottu puskurirahasto. Sen yleisyys kasvaa iän ja tulojen myötä. Pienituloisten, eli alle 20 000 euron vuositulojen kotitalouksien osalta, vain kolmasosalla on säästöjä yllättävien menojen varalle.

– Ilahduin siitä, että suurin osa suomalaisista on saanut säästettyä itselleen puskurirahaston. Se tuo varmuutta omaan talouteen. Puskurirahaston avulla voi maksaa yllättäviä menoja, kuten vaikkapa pesukoneen korjauskulut, ilman että oman talouden tasapaino heiluu, Kärkkäinen sanoo.

Suurin osa niistä vastaajista, joilla puskurirahasto on, pitää puskurin kokoa yleisesti suositellun vähintään parin kuukauden nettopalkan suuruisena. Yleisin syy sille, miksi puskurirahastoa ei ole, on looginen: ei saa säästettyä vaikka haluaisi. Näin vastasi kaksi kolmasosaa niistä suomalaisista, joilla puskurirahastoa ei ole. Alle joka kymmenes ilmoitti syyksi sen, ettei usko tarvitsevansa puskurirahastoa tai ettei sellaisen tarve ole tullut mieleen.

– Niille, jotka haluaisivat puskurirahaston rakentaa, mutta säästäminen tuntuu vaikealta, suosittelisin ensimmäiseksi kotitalouden budjetin tekemistä. Se, että tietää mistä rahat tulevat ja mihin ne menevät, on ensimmäinen ja perin tärkeä askel oman talouden hallinnassa. Budjetin avulla voi tunnistaa menoeriä, joista voisi vähän säästää, Kärkkäinen vinkkaa ja jatkaa: 

– Joskus säästöjä voi löytää helposti. Esimerkiksi sähkö- tai puhelinsopimukset kilpailuttamalla voi saada säästöjä ilman, että tarvitsee luopua mistään.  Nämä säästöt voi puolestaan käyttää puskurirahaston rakentamiseen. Tämän takia toivoisinkin, että nykyistä useampi suomalainen seuraisi säännöllisesti tulojaan ja menojaan esimerkiksi budjetin avulla.

Tutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina TNS Gallup 5.-12.12.2016 välisenä aikana. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1017 18–65-vuotiasta suomalaista.

Lisätietoja: Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti, +358 40 7356030

Lue myös: Suomalaisten huolenaiheet ja ostovoima vuonna 2017