Blogi: Ruotsin malli ja muita myyttejä asuntorahoituksesta Pohjoismaissa

19.06.17 16:26 | Asuminen ja lainat

Kotimaisessa keskustelussa törmää usein käsitteeseen ”Ruotsin malli”, kun puhutaan ruotsalaisen asuntolainakäytännön rantautumisesta tai rantautumatta jättämisestä meille.

Yleensä mallilla viitataan käytäntöön, joka todella toimii niin, että Ruotsissa laina-ajat ovat suomalaisittain kovin pitkiä ja lyhennyksiä tehdään vähän.  Ohessa esimerkki Ruotsissa myönnettävästä asuntolainasta lyhennysmalleineen:

  • Lainan myöntöhetken sopimuspituus 50 vuotta, Suomessa 19-22. Hyvä muistaa että velkasuhteet ovat vuosikymmeniä pitkiä Suomessakin, mutta lainasopimukset muuttuvat keskimäärin 6 vuodessa uusiksi (normaalikierto)
  • Lyhennykset, kun lainan LTV (=Loan-To-Value, eli ostettavan asunnon käypä arvo suhteessa sen hankintaan käytettyyn velkaan):
  • LTV 50-70 % Lainan pääomasta pitää lyhentää minimissään 1 % vuodessa
  • LTV 70-85 %, minimissään 2 % vuodessa
  • LTV:n ollessa alle 50 %, ei lainaa tarvitse lyhentää lainkaan, maksaa vain korot

Samaan aikaan suomalaisilla on lyhyet laina-ajat ja nuoremmat asuntovelalliset, mutta keskimäärin korkeammat LTV:t.

Asuntoluottojen riskit TM

On sanomattakin selvää, että yllä olevassa mallissa kotitalouksien kokonaisvelkaantuminen on korkeampaa kuin meillä.  Suomessa laina-ajat ovat lyhyempiä ja lainoja lyhennetään kaiken aikaa. Lyhennysvapaat ovat Suomessa aina olleet yleisesti saatavilla, niitä käytetäänkin kotitalouden kassan venyttämiseen tilanteissa joissa esimerkiksi toinen tulonsaaja on hoitovapaalla tai työttömänä.

Toisaalta Ruotsin mallissa kuluttajalle mahdollistuu muu säästäminen kuin asunnon omaksi maksaminen, ja usein sen lisäksi myös mahdollisuus kuluttaa nettoansioistaan enemmän.

Norjassa laina-ajat ovat samansuuntaisia kuin Suomessa, Tanskassa vähän pidempiä. Kotitalouksista velkaantuneimmat ovat reilulla etumatkalla Tanskassa.

Kotitalouksien velkaantunisuus TM

Pikaisena yhteenvetona voidaan ajatella että eri malleilla on puolensa, mutta kriisin manaamiseen ei kokonaisvertailussa ole juuri nyt mitään syytä.

Blogin kirjoittaja Tom Miller toimii Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajana.

Lue lisää uutisia

EU:n uusi maksupalveludirektiivi PSD2 pian voimaan

Digipalvelut

EU:n uuden maksupalveludirektiivin muutokset tulee saattaa kansallisesti voimaan 13.1.2018.

Press Release Image showing Nordea logo

Nordea on päättänyt vastata itse MiFID II -direktiivin sääntelemistä rahastojen tutkimuskuluista

Säästäminen ja sijoittaminen

Tämä tarkoittaa, että ulkopuolisen tutkimuksen kulut eivät pienennä asiakkaidemme rahastotuottoja.

Veronpalautukset suoraan tilillesi

Päivittäiset raha-asiat

Ilmoita verottajalle veroilmoituksestasi tai -ehdotuksestasi puuttunut tilinumerosi 24 marraskuuta mennessä saadaksesi veronpalautukset suoraan tilillesi.

Housing report

Nordea kertoo Pohjoismaiden kuumimmista asuntomarkkinatrendeistä

Markkinat Nordea

Nordean analyytikot tarkastelevat uudessa raportissa Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden päätrendejä ja tulevaisuuden näkymiä.

Blogi: MiFID2 vauhdittaa digitalisaatiota ja tarjoaa mahdollisuuksia Fintecheille

Säästäminen ja sijoittaminen

Vuodenvaihteessa Euroopassa astuu voimaan rahoitusmarkkinoita ja sijoitusneuvontaa sääntelevä direktiivi MiFID2. Se sisältää massiivisen määrän sääntelyä ja...