Päästrategi Lippo Suominen – ikuinen optimisti?

Suominen: ”Välillä tulee turpaan, mutta en usko synkistelyyn. Joko pitää olla aktiivisesti valmis toimimaan molempiin suuntiin – tai sitten unohtaa ja uskoa pitkällä tähtäimellä sijoittamiseen.”
27.07.17 11:17 | Säästäminen ja sijoittaminen | Talous | Markkinat

Nordean Varallisuudenhoidon päästrategi Lippo Suominen päätyi aikoinaan opiskeluidensa jälkeen unelmahommaansa: nyt hän seuraa taloutta ja sijoitusmarkkinoita päätyökseen. Selvitimme, onko hän maineensa mukaisesti ikuinen optimisti.

Päästrategi Lippo Suomisen mielestä taloudessa keskeisintä on viime kädessä talouskasvu. 

- Mutta usein viimeisen desimaalin voi unohtaa ja keskittyä etumerkkiin, eli ollaanko kasvussa vai supistumassa. 

Helppoja lääkkeitä talouden hoitamiseen ei ole, koska talous on dynaamista, Suominen muistuttaa. 

- Eli jos tekee jotain, niin sillä yleensä on sivuvaikutuksia. Siksi esimerkiksi taloustieteilijät voivat olla keskenään kovinkin eri mieltä.

Hän sanoo, että talouden kiertokulku ei ole yksinkertaista tajuta, mutta sen tajuttuaan palasia voi muutella ja katsoa, millä vaikutuksilla asiat muuttuvat. 

- Kun on erilaisia vaikutuksia, niin eri koulukunnat painottavat päällimmäisinä eri asioita. Siksi täysin perustellusti voi olla talousasioista eri mieltä. Molemmat voivat olla pohjimmiltaan oikeassa, mutta eri tilanteissa asioiden vaikutusketjut muuttuvat. 

- Pitää ymmärtää, että yleensä toimenpiteillä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Se miten paljon mihinkin suuntaan mennään, ja kumpi niistä voittaa, vaihtelee. Mielestäni taustalla on vähän sama asia kuin usko ihmiseen. Eli miten vahvasti on sitä mieltä, että ihminen haluaa hyvää kaikille tai sitä mieltä, että ihminen ajaa vain omaa etuaan. Keskimäärinhän totuus on jossain siellä välissä, mutta molemmista ääripäistä löytyy ihmisiä.

Suomisen mukaan kriittisesti suhtautuminen kannattaa finanssimaailmassa ja etenkin oma pohdinta sen suhteen, miten asiasta itse ajattelee. Myös medialukutaito on tärkeää. 

- Finanssikriisin jälkeisinä vuosina erilaisten kauhukuvien maalailu yleistyi ja esimerkiksi sijoittamiseen liittyvät uutiset olivat jatkuvasti huonompia kuin todellisuus. Kollegoideni kanssa pyrimme muistuttamaan jatkuvasti, että ei se maailma nyt niin huono paikka ole ollut. Taloushan pyörii ja yrityksillä menee hyvin. 

- Sijoittaminen on ollut kannattavaa takavuosien negatiivisesta uutisista huolimatta, jopa se on ollut monelle uutinen ja ahaa-elämys.

Ikuiseksi optimistiksi tituleeratun Suomisen mukaan olennaista on pitää peruspositiivisuus mielessä. 

- Talous kasvaa kahden asian ansiosta: työtä tekevien ihmisten määrä kasvaa ja tuottavuus ja teknologia kehittyvät. Meillä on koneita, joilla pystytään tuottamaan paljon enemmän kuin aiemmin. Ja jos me osattiin tehdä jotain viime viikolla, niin emmehän me sitä unohda tällä viikolla ja palaa takaisin kivikauteen päin. Teknologisessa kehittymisessä lähtökohtana on uusi taso ja se, että opimme tekemään asioita paremmin. 

Ihmisen hyviä puolia on, että olemme nopeita ja hyviä sopeutumaan yli ajan, Suominen teroittaa.

- Pelkäämme muutosta, mutta olemme hirveän hyviä sopeutumaan. Aina on helppo maalailla kauhukuvia ja vastustaa kaikkea, mutta asiat tuppaavat pitkässä juoksussa tekemään maailmasta keskimäärin aina vähän paremman paikan. Huonompaan suuntaan meneminen olisi tyhmää.

Miten olet vuosien myötä muuttunut? 

- Luottamus finanssimarkkinoiden pohjimmaiseen järkevyyteen pitkällä tähtäimellä on ainakin kasvanut. Mitä kauemmas on päässyt otsikoista katsomaan ns. alla olevaa, sitä paremmin tajuaa, miten markkinamekanismi toimii oikeasti. Sen pohja on järkevä ja se menee oikeaan suuntaa.

Samoin asioiden kompleksisuus on avautunut. Nuorempana Suominen ajatteli mustavalkoisemmin. 

- Nykyään mikään ei ole itsestään selvää, vaan monilla ilmiöillä on sivujuonteensa. 

Suurin yllätys on ollut markkinoiden sopeutuvaisuus

Vuodesta 1998 lähtien markkinoita seurannut Suominen sanoo suurimman positiivisen yllätyksen olleen sopeutuvaisuus. 

- Kun näyttää synkältä ja pimeältä, niin talous ja markkinat tuppaavat korjaamaan itseään. On helppo maalailla, että esimerkiksi korkotason ollessa nollassa, maailma ei voi toimia. Mutta kyllä se aika pitkään on voinut toimia näin. 

- Negatiivisella puolella on yllättänyt pohjimmiltaan ennustamisen vaikeus. Lyhyellä tähtäimellä sijoitusmarkkinoilla psykologia on isossa roolissa. Jos alla oleva pohja on taloudesta, niin markkinatempoilu on psykologiaa. Sijoittajat periaatteessa lyövät vetoaan toisiaan vastaan, siksi muidenkin tekijöiden kuin talouden ymmärtäminen on ammattimaisessa sijoittamisessa tärkeää. 

Oletko ikuinen optimisti? 

- En ole niin optimisti, kuin julkisuuskuvani kenties, mutta kyllähän markkinoiden viimeisen kahdeksan vuoden nousu on alleviivannut uskoani sijoittamisen ilosanomaan ja siihen, että se on kannattavaa. 

- Synkkyyksissä lillumista ihmiset osaavat tehdä ihan omasta takaakin riittävästi. Minäkin näen paljon ongelmia, mutta olen optimisti, että ne pystytään ratkomaan. Säännöllisin väliajoin pelkään toki itsekin ja näen, kun aineksia pelkoon on olemassa. Mutta vuodet ovat tuoneet mukanaan sen, että osaa erottaa pintaliito-ongelmat oikeista ongelmista.

Vieläkö kurssit voivat nousta? 

- Miksei. Jos on kahdeksan vuotta noussut, niin siltikin tarvitaan syy laskuun. 

- Pitkällä tähtäimellä, kun väestö ja tuottavuus kasvavat, niin maailma kasvaa. Silloin jostain täytyy tulla tuottoa.  Toki matkalle tulee ylä- ja alamäkiä. Kunkin kannattaakin arvioida omalta osaltaan, kuinka paljon kannattaa lähteä arvailemaan, missä kohtaa markkina laskee ja missä kohtaa lähtee uudelleen nousuun? Sankaritarinoissa myydään huipulla, mutta harvoin muistetaan ostaa pohjalla uudestaan. Tarvitaan siis kaksi onnistunutta toimenpidettä, mikä vaatii jatkuvaa aktiivisuutta.

- Välillä tulee turpaan, mutta en usko synkistelyyn. Joko pitää olla aktiivisesti valmis toimimaan molempiin suuntiin – tai sitten unohtaa ja uskoa pitkällä tähtäimellä sijoittamiseen.

Lue myös:
Suomisen haastattelu: Mitä hyötyä on talouden ja sijoittamisen ymmärtämisestä?
Suomisen blogeja

Lue lisää uutisia

Press Release Image showing Nordea logo

Pete Pokkinen Nordean yhteiskuntasuhdejohtajaksi

Nordea

Tasavallan presidentin erityisavustaja Pete Pokkinen aloittaa työt Nordeassa 4.6.2018.

Asuntolaina muuttuu asiakkaiden toiveita kuunnellen

Säästäminen ja sijoittaminen

Nordea on lanseerannut ”Viiden Tähden Asuntolainakokemus”-verkkosivuston.

Taidesäätiö Meritan Nuori taiteilijalupaus -apuraha Lilli Haapalalle

Nordea

Apurahan saaja vuonna 2018 on kuvataiteilija Lilli Haapala.