Blogi: Mikä ihmeen lyhennysvapaa?

30.08.17 15:00 | Asuminen ja lainat

Apu silloin kun rahat eivät riitä vai jotain aivan muuta? Twitterissä virisi viime viikolla vilkas keskustelu niin kutsutuista lyhennysvapaista sekä niiden perusteista ja toimivuudesta. 

Lyhennysvapaahan on meidän pankkiirien kielellä takaisinmaksukykyriskinhallinnan väline – sitä käyttämällä voidaan auttaa asuntolaina-asiakasta väliaikaisesti varmistamaan oman taloutensa hallinta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että väliaikaisesti (esim. 6-12 kk) lainastansa voi maksaa vain korot. Samalla taas laina-aika pitenee vastaavasti.

Yleensä lyhennysvapaajaksoja otetaan tilanteissa, joissa perheen taloustilanne syystä tai toisesta muuttuu.  Tällaisia tilanteita ovat tyypillisimmillään esimerkiksi vanhempain- ja hoitovapaat, avioeroon liittyvä oman talouden uudelleenjärjestäminen tai jokin muu väliaikainen syy.  Usein myös työttömyys tai pitkäaikainen sairastaminen voivat johtaa lyhennysvapaan hakemiseen. 

Nordeassa olemme jo kymmenisen vuotta tarjonneet lainoihin ominaisuutta, jossa maksimissaan 10 % lainasta on asiakkaan itse käytettävissä lyhennysvapaisiin. Tämä niin kutsuttu LyhennysJousto poikkeaa muista markkinoilla olevista lyhennysvapaan muodoista siten, että siinä asiakas seuraa ja päättää itse kuukausittain maksueränsä suuruuden, etukäteen sovittujen rajojen puitteissa. Mobiili- ja verkkopankissa voi käydä nollaamassa tai pienentämässä kyseisen kuukauden lyhennyksen ja kun ylimääräistä rahaa jää, voi maksaa suuremman summan. Tämä auttaa suunnittelemaan menojaan paremmin omaa talouttaan vastaavaksi. LyhennysJoustoa käytetään samalla tavalla kuin lyhennysvapaitakin, eli useimmiten elämäntilanteen muuttuessa esimerkiksi perhevapaan tai väliaikaisen työttömyyden aikana.  Lisäksi sitä toisinaan käytetään erilaisiin isompiin hankintoihin tai yllättävien menojen kohdatessa. Keskimääräinen käyttö on ollut noin kolmannes myönnetystä määrästä, noin 3200 euroa. 

Perinteinen lyhennysvapaa on myös yksi mahdollisista keinoista silloin, kun asiakas on joutunut maksuvaikeuksiin. Meillä ei ole ollut tarvetta eikä tahtotilaa erityisesti kampanjoida lyhennysvapaiden puolesta.  Alalla tätä esiintyi jonkin verran pari vuotta sitten, jolloin kysyntä myös meillä lisääntyi hieman, mutta palasi pian normaalitasolle.Toisaalta asiakkaille joilla velkaa on muuhun omaisuuteen verrattuna huomattavan vähän (esimerkiksi velkaa asuntoon nähden alle 40% asunnon arvosta), on pidempi lyhennysvapaajakso mahdollinen myös varallisuuden kerryttämiselle. Tällaiset ratkaisut ovat sekä velallisen että rahoittajan kannalta matalariskisiä. 

Yhdessä suunnittelemalla autamme asiakkaitamme löytämään juuri heille ja heidän elämäntilanteeseen sopivan ratkaisun.

TomMiller

Tom Miller

Edellinen blogikirjoituksia

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Blogi: Kotitalouksien näkymät 2018: ostovoima kasvaa, mutta ei kaikilla

Finanssimaailma-blogi Olli Karkkainen

Talouden nousukausi näkyy tänä vuonna myös kotitalouksien kukkarossa. Positiivinen työllisyyskehitys, maltillinen inflaatio ja ansiotason kasvu vahvistavat k...

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Blogi: Vuosittain jopa 60 000 kotitaloutta ottaa lyhennysvapaan

Finanssimaailma-blogi Asuminen ja lainat Aki Kangasharju

Lainoja jätetään lyhennettäväksi ajalle, jolloin korot ovat korkeammat, kirjoittaa Aki Kangasharju.

Sanna

Blogi: Korko palaa asuntolainoihin

Markkinat

Alkuvuoden markkinaoptimismi on puskenut ylös myös korkoja. Ensimmäisenä nousevat pitkät korot, mutta euriborit seuraavat pian perässä.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Korjaus, romahdus vai uusi finanssikriisi?

Finanssimaailma-blogi Markkinat Jan von Gerich

Monella tapaa korjausliike on jopa tervetullut, kirjoittaa Jan von Gerich.

Blogi: Italia ei kaada euroa, mutta aiheuttaa päänvaivaa

Markkinat Jan von Gerich

Vaikka pahimmat pelot Italian maaliskuun vaaleihin liittyen ovat ylimitoitettuja, hyviä uutisia Italian talousnäkymien suhteen tuskin on luvassa, kirjoitta J...