Blogi: Mihin sijoitan, kun sijoitan vastuulliseen rahastoon?

19.10.20 16:11 | Vastuullisuus | Säästäminen ja sijoittaminen

On helppoa sanoa, onko rahasto passiivinen vai aktiivinen. Rahaston aktiivisuutta voi mitata yksinkertaisella tunnusluvulla. Mutta mistä tietää, onko rahasto vastuullinen ja miten vastuullinen se on? Miksi eri vastuullisuusluokittelijoiden tunnusluvut antavat eri rahastoille ja eri yrityksille täysin eri tunnuslukuja?

Vastuullisen sijoittamisen määrittelemisen haaste on siinä, että vastuullisuus tarkoittaa meille kaikille hieman eri asiaa. Meillä on erityisesti yksittäisistä yrityksistä ristiriitaisia näkemyksiä. Lisäksi pitää pystyä punnitsemaan, mikä vastuullisuusnäkökulma on kaikista tärkein. Mikä on vastuullisinta? Säästää puhdasta vettä, päästä eroon lapsityövoimasta vai keksiä polttomoottori, jonka hiilidioksidipäästöt ovat puolet normaalista? Tämä vaikeus näkyy myös vastuullisuusluokitteluissa ja arvosanoissa. Kahden luokittajan arvio voi poiketa huomattavasti. Niistä löytyy kuitenkin yhteisiä suuntaviivoja ja arvoja. Yleisesti hyväksytty kolmikko on arvioida vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan.

Nordean Vastuullinen Valinta, onko se oikeasti vastuullinen?
Nordean Vastuullinen valinta on ryhmä tuotteita, joissa vastuullisuus, siis ympäristön, yhteiskunnan ja hyvän hallintotavan suhteen, vaikuttaa sijoitusten valintaan. Vastuullinen Valinta sisältää Nordean vastuullisia rahastoja sekä vastuullisia rahastoja kumppaneiltamme, kuten Man, Schröders ja Wellington. Valintakriteereistä on pyritty tekemään mahdollisimman läpinäkyvät ja objektiiviset. Koska vastuulliseen sijoittamiseen on monia eri lähestymistapoja, Vastuullisen valinnan rahastojen välillä on suuria eroja. 

Vastuulliseen valintaan ei pääse mukaan, jos vastuullisuutta ei ole integroitu sijoituspäätöksen tekoon. Esimerkiksi vain sulkemalla pois ”pahoja” toimialoja (Negative screening), rahastolla ei ole asiaa Vastuulliseen Valintaan. YK:n vastuullisuusperiaatteiden allekirjoittaminen on edellytyksenä, mutta se ei yksin vielä tarkoita, että rahasto olisi muita vastuullisempi. Itse asiassa kaikki Nordean rahastot, mukaan lukien indeksirahastot, käyttävät näitä kevyempiä vastuullisuuskeinoja ja niistä on esimerkiksi poissuljettu yhtiöt, joiden liikevaihdosta yli 30 % tulee hiilikaivoksista. 

Best in class -parhaat luokassaan
Hyvä esimerkki Vastuullisen Valinnan rahastoista on Manin European Equity Leaders. Sen sijoitustyyli on niin sanottu ”Best in class” eli se sijoittaa vain korkeimman vastuullisuuden yhtiöihin.  Analyysi voi perustua omaan analyysiin tai ulkopuolisen luokittajan analyysiin. Koska vain parhaat yhtiön pääsevät mukaan, niin näissä rahastoissa on muita vähemmän yrityksiä, mikä jossain määrin heikentää hajautusta. Tällaisilla rahastoilla saadaan hyvä vaikuttavuus vastuullisuusasioihin. Nämä rahastot vaativat myös aktiivista omistajapolitiikkaa, jolloin kulut ovat korkean aktiivisuuden mukaiset. 

Positiivinen seulonta tarjoaa paremman hajautuksen

Vastuulliseen Valintaan pääsee mukaan myös rahastot, joihin seulotaan vastuullisuusluokitukseltaan omassa viiteryhmässään keskimääräistä parempia yrityksiä. Tällaista sijoitustyyliä kutsutaan positiiviseksi seulonnaksi (Positive selection). Näissä sijoituksissa on yleensä parempi hajautus kuin ”Best in Class”-sijoituksissa. Niiden aktiivisuustaso voi olla myös matala ja jolloin kulut ovat edullisemmat. Toisaalta mukana on myös korkean aktiivisuuden rahastoja, jossa on lisäksi mukana esimerkiksi johtoon vaikuttamista, mikä nostaa kuluja. Rahastojen vaikuttavuus vastuullisuusasioihin on selkeä, ei yhtä hyvä kuin ”Best in Class”-tyylisissä sijoituksissa, mutta vastuullisuuden tavoitetaso on korkeampi kuin esimerkiksi indeksisijoituksissa. 

Aktiivinen vuoropuhelu yritysten kanssa lisää vastuullisuuden vaikuttavuutta
Näihin sijoitustyyleihin voi lisäksi yhdistää yrityksen tavoitteisiin ja päätöksiin vaikuttamisen vuoropuhelun avulla (engagement). Vaikuttaminen vuoropuhelun avulla selvästi auttaa nopeuttamaan muutosta yrityksissä. Esimerkkinä tällaisesta rahastosta on esimerkiksi Nordean Tähtirahastot. Rahaston yhtiöiden vastuullisuusluokitukset eivät tavoittele ”Best in Class”-tasoa, mutta rahasto pyrkii sijoittamaan yrityksiin, joilla on kunnianhimoinen suunnitelma lisätä vastuullisuutta ja näihin yhtiöihin pidetään vuoropuheluyhteys. Tämän takia rahastoissa on suppeampi joukko yrityksiä kuin joissain muissa positiivisen seulonnan rahastoissa. Vuorovaikutus yritysten kanssa ja muutossuunnitelmien analyysi nostaa jonkin verran rahaston kuluja, mutta juuri vuorovaikutuksella on hyvä vaikuttavuus vastuullisuuteen.

Vastuullisuuden integrointi sijoitussalkkuun, nostaa salkun vastuullisuutta kokonaisuutena
Lisäksi Vastuullisuuden voi integroida myös hyvin hajautettuun lähellä indeksiä olevaan rahastoon. Tällöin haetaan laajaa hajautettua rahastoa, jolloin kulut ovat matalat ja aktiivisuuskin on kohtuullisen matala. Koska halutaan taata laaja hajautus eli halutaan pitää sijoituskohteiden määrä laajana, näissä rahastoissa ei voi toimia täysin tiukoin best in class -kriteerein. Tällaisista rahastoista hyviä esimerkkejä ovat Nordea Vastuulliset Osakkeet Maailma sekä Nordea Vastuulliset Korot Maailma. Esimerkiksi MSCI:n luokituksen mukaan vain 11% yrityksistä on rahastoa vastuullisempia.

On hyvä huomata, että erityisesti matalamman aktiivisuustason positiivisen valinnan ja integroinnin rahastoissa on helppo löytää omistuksia, jotka eivät miellytä itseä. Nämä sijoitukset pyrkivätkin pitämään hajautuksen hyvänä ja siksi pienellä painolla otetaan mukaan paljon yrityksiä.  Näissä sijoituksissa pyritään ennen kaikkea nostamaan koko sijoitussalkun vastuullisuustasoa ja yksittäinen yritys ei saa erityistä huomiota. Vastuullisuuden tavoitetaso on kuitenkin selkeästi korkeampi kuin indeksisijoituksissa.

Jos haluaa sijoittaa niin vastuullisesti, että jokaisen yrityksen kanssa on olemassa vuoropuhelu, niin silloin kannattaa sijoittaa rahastoihin, joissa käytetään aktiivista vaikuttamista. 

Temaattisten rahastojen kautta voi sijoittaa erityisesti esimerkiksi ympäristöön positiivisesti vaikuttaviin yrityksiin
Vastuulliseen valintaan kuuluu myös vastuullisia temaattisia rahastoja. Näihin on valittu teemaksi joku yksi vastuullisuuden osa-alue, esimerkiksi puhdas vesi tai sosiaalinen hyvinvointi. Esimerkkejä tällaisista rahastoista on esimerkiksi Nordean Ilmasto ja Ympäristö. Näiltä temaattisilta rahastoilta kuitenkin vaaditaan teeman lisäksi myös vähintään positiivista seulontaa muiden kriteerien suhteen. Esimerkiksi ympäristöteemaisen rahaston, pitää huomioida myös sosiaalisia ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat Vastuullisen Valinnan minimikriteerien mukaan. 

Vaikuttavuusrahastoja on vielä tarjolla niukasti
Vastuulliseen valintaan pääsevät lisäksi mukaan myös vaikuttavuusrahastot. Vaikuttavuusrahastoja löytyy monenlaisia. Osittain hyväntekeväisyysperiaatteella toimivia ja normaalia markkinatuottoa tavoittelevia rahastoja. Vastuullisen valinnan sijoitukset on kuitenkin valittu siten, että sijoittajat voivat sijoittaa vastuullisesti, ilman että heidän tarvitsee luopua normaalista tuotto-odotuksesta. Vastuullisessa valinnassa nykyisin mukana olevat rahastot ovat suljettuja rahastoja, joissa on pystytty yhdistämään vaikuttavuus ja tuotto.  Näillä rahastoilla on Suomessa markkinointilupa vain ammattimaisille sijoittajille.

Sijoittamalla siis Vastuullisen valinnan rahastoihin voit olla varma, että vastuullisnäkökulmat: ympäristö, yhteiskunta ja hyvä hallinnointitapa on integroitu osaksi sijoituspäätöksentekoa. Tämän takia se auttaa ohjaamaan pääomia vastuullisiin yrityksiin. Se ei kuitenkaan takaa, että jokainen sijoituksissa oleva yhtiö on mallioppilas vastuullisissa asioissa tai että jostain yksittäisestä yrityksestä et olisi eri mieltä. Lisäksi Vastuullisen Valinnan sisällä voit vielä valita eri vastuullisuuden tasoja.

On paljon vastuullisia rahastoja, jotka eivät täytä Vastuullisen Valinnan kriteerejä. Ovatko nämä rahastot jotenkin vastuuttomia?
Vastuullisen valinnan ulkopuolelle jäävät yritykset eivät ole vastuuttomia sinänsä. Se vain tarkoittaa, että vastuullisuustekijät sijoituspäätöksiä tehdessä eivät ole mukana integroidusti. Ne ovat vastuullisuustasoltaan yleensä lähellä indeksiä. Erityisesti Pohjoismaisilla markkinoilla yritysten vastuullisuustaso on hyvin korkea, joten erot vastuullisten ja tavallisten rahastojen välillä ovat pienet. Tilanne on toinen kehittyvillä mailla ja vaikkapa niitä sisältävissä maailmanlaajuisissa rahastoissa.

Löydän vastuullisista rahastoista yrityksiä kehittyvistä maista, joiden vastuullisuusluokitus on kaukana parhaista. Miten näitä voi olla mukana vastuullisissa rahastoissa?
Yritysten vastuullisuus teollisuusmaissa on huomattavasti korkeampi kuin kehittyvissä maissa. Jos rahastoon otettaisiin mukaan vain parin parhaan vastuullisuusluokan yrityksiä, niin mukaan ei pääsisi juuri lainkaan kehittyvien maiden osakkeita. Jos kehittyviin maihin jätettäisiin sijoittamatta tämän takia, niin pääoman tuomaa painetta muuttaa liiketoimintaa vastuullisemmaksi ei olisi kehitysmaissa. 

Juuri kehitysmaissa on vastuullisuudessa paras mahdollisuus suureen muutokseen parempaan suuntaan. Kun vastuulliseen sijoitukseen valitaan yrityksiä kehittyvistä maista, niin niiden vastuullisuusluokitusta verrataan juuri heidän omaan viiteryhmään. Eli ”Best in Class” kehittyvissä maissa tarkoittaa täysin erilaista vastuullisuusluokitusta kuin teollisuusmaissa. Mutta, jos haluaa vaikuttaa vastuullisuuteen, niin itse asiassa kannattaa ensimmäisenä siirtää juuri kehittyvien maiden sijoitukset korkeamman vastuullisuuden rahastoon, koska ero vastuullisuudessa tavalliseen indeksiin on suurin. Esimerkiksi Pohjoismaissa keskimääräinen vastuullisuustaso on jo niin korkea, että eroa tavalliseen indeksiin tulee vastuullisissa rahastoissa vain vähän. 

”Koska vastuullisesta rahastosta löytyi sijoituksia, jotka eivät mielestäni ole vastuullisia, on mielestäni parasta sijoittavaa vain kotimaisiin suoriin osakkeisiin, koska tunnen yhtiöt ja heidän vastuullisuuden.” Vai menikö se näin?
Omilla suorilla osakesijoituksilla voi vaikuttaa vastuullisuuteen ja on hienoa, että sijoittajat huomioivat sen. Kuitenkin Suomalaisissa yrityksissä vastuullisuuserot ovat pieniä. Sama tilanne on erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Jos haluaa muuttaa maailmaa kohti vastuullisempaa on muutos hyvin tärkeää, siksi vastuullisen sijoittajan kannattaa harkita salkkuun kehittyville maille ja koko maailmaan sijoittavia rahastoja suorien sijoitusten rinnalla. Kun haluaa maksimoida näiden sijoitusten vaikuttavuuden, niin valitsee sijoituksen, jossa on mukana yritysten johtoon vaikuttaminen (Engagement), kuten Tähtirahastoissa. Omilla suorilla osakesijoituksilla harvemmin myöskään pääsee keskustelemaan yrityksen johdon kanssa ja kannustamaan heitä kohti vastuullisuutta. Kun rahastossa on mukana tämä aktiivinen vaikuttaminen, kuten Tähtirahastoissa, niin tietää että omilla sijoituksilla on osuutta muutokseen.

Tanja Eronen
sijoitustuotejohtaja

Read more news

Näyttää 5 hakua 1 587 tuloksesta

Näyttää 5 hakua 1 587 tuloksesta