Blogi: Brexit ei iske kovaa Suomen BKT:hen, mutta voi vaikuttaa kuluttajan kukkaroon

Juho Kostiainen, ekonomisti
13.10.20 10:45 | Finanssimaailma-blogi | Talous | Markkinat

Brexitin siirtymäaika on päättymässä vuoden lopussa. Suomen osalta vaikutusten BKT:hen oletetaan olevan kohtuullisen pieniä. Yrityksille ja nettishoppailijalle tullimuuri tietää lisää byrokratiaa ja kuluja.

EU on luonut suomalaisille yrityksille ja kuluttajille sisämarkkinan, jossa tavarat, palvelut, pääomat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman tulleja ja muita esteitä. Tämä on luonut yrityksille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ilman rajoitteita ja avannut kuluttajille valtavia valinnanmahdollisuuksia koko eurooppalaisesta valikoimasta.

Brexitin siirtymäaika on päättymässä vuoden lopussa ja tällöin EU:n talousalue pienenee noin 15 prosenttia, kun 66 miljoonaa ihmistä siirtyy tullirajan taakse. EU:n ja Britannian kauppaneuvottelut ovat vielä kesken, joten tulevista tulleista tai muista EU:n ja Britannian välisen kaupan ehdoista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Varmaa on kuitenkin se, että tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset eivät liiku Britannian ja EU:n välillä yhtä jouhevasti kuin aikaisemmin.

Yrityksille tullimuuri tietää lisää byrokratiaa. Siinä missä EU-maista tavaraa saa rahdata maasta toiseen ilman erillisiä selvityksiä, kulkee jatkossa kaikki tuonti ja vienti Britanniaan tullin kautta. Lisäksi erilaiset sertifikaatit ja tyyppihyväksynnät tuottavat päänvaivaa. Pelkkä byrokratia lisää yritysten kustannuksia, ja päälle tulevat vielä mahdolliset tullimaksut, jotka vaihtelevat merkittävästi tuotteittain. Kuuden millin vanerin tulli voi poiketa viiden millin vanerista, ja vesivaneri on sitten taas oma lukunsa. Yksityiskohtien määrä on loputon.

Britannian merkitys Suomen kauppakumppanina on pienentynyt vuosien saatossa. Vuonna 2019 Suomen tavaraviennistä noin 4 prosenttia suuntautui Britanniaan, kun vielä vuosituhannen vaihteessa Britannian osuu oli lähes 10 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Eniten Suomesta Britanniaan viedään paperiteollisuuden tuotteita, öljyjalosteita ja puutavaraa. Näissä tuotteissa tullit tulevat olemaan nollassa tai kohtuullisen matalia, vaikka ajauduttaisiin kauppasopimuksettomaan Brexitiin ja kauppaa käytäisiin WTO:n määrittämin kauppaehdoin. Suurimmat tullimaksut koskevat elintarviketeollisuutta, jossa ilman kauppasopua tariffit EU:n ja Britanniaan välillä nousevat kymmeniin prosentteihin.

Tavaroiden ohella myös palveluita viedään Britanniaan. Erityisesti IT-palvelujen vienti on ollut kasvussa viime vuosina, ja on brittituristienkin osuus merkittävä monen alueen matkailulle. Brexit ei toki estä tavaroiden, palveluiden tai ihmisten liikkumista maiden välillä, mutta tekee siitä astetta hankalampaa ja kalliimpaa, mikä on omiaan vähentämään vaihdantaa.

Britannian tuonnista Suomeen ylivoimaisesti suurin yksittäinen artikkeli ovat ajoneuvot, joita tuotiin vuonna 2019 yli 300 miljoonan euron edestä. WTO:n mukainen tuontitulli autoille on 10 %, joten jatkossa Bentleyn tai Aston Martinin ostajille on tiedossa entistä suurempi lovi lompakkoon, jos kauppaneuvotteluissa ei tullien osalta päästä parempaan kompromissiin. Myös nettishoppailijan on jatkossa hyvä kytätä alennusmyyntejä entistä tarkemmin, sillä esimerkiksi vaatteissa ja kengissä WTO:n mukaiset tullit ovat 10 prosentin luokkaa.

Brexitin suurin taloudellinen kärsijä on Britannia itse, jonka viennistä 43 % suuntautuu EU-alueelle. Pelkästään epävarmuus Brexitin ajankohdasta ja tulevasta kauppasopimuksesta on vähentänyt investointeja Britanniaan ja siten supistanut maan kasvua. Monet yritykset ovat jo siirtäneet, tai harkitsevat siirtävänsä, tuotantoa Britanniasta EU-alueelle välttyäkseen Brexitin hankaluuksilta.

EU-maista eniten Britannian kanssa kauppaa käyvät Irlanti ja Benelux-maat, joissa Brexitin vaikutuksen ennakoidaan olevan suurin. Suomen osalta vaikutusten BKT:hen oletetaan olevan kohtuullisen pieniä ja väliaikaisia. Etukäteen on kuitenkin vaikea arvioida, miten tuotantoketjut järjestyvät uudelleen Brexitin jälkeen ja kuuluuko Suomi tässä jaossa voittajiin vai häviäjiin.

Lähtökohtaisesti vapaa vaihdanta talouksien välillä lisää molempien kauppakumppanien hyvinvointia ja vaihdannalle asetettavat esteiden vaikutukset ovat negatiivisia molemmille kaupan osapuolille. Poikkeuksena tähän ovat kehittyvät maat, joissa määrätyille sektoreille väliaikaisesti asettavat tullimuurit voivat auttaa toimialan kehittymistä ennen kuin se kohtaa kansainvälisen kilpailun. Britannia tai Suomi eivät kuitenkaan ole kehittyviä maita, joten takkiin tulee.

Brexit_blogi_13102020

Juho Kostiainen, ekonomisti

Lue lisää

Näyttää 5 hakua 160 tuloksesta

Blogi: Kiinan suunnitelmat kannattaa ottaa tosissaan

Finanssimaailma-blogi Talous Markkinat Tuuli Koivu

Kiinan kommunistinen puolue kirjoittaa ensi viikolla seuraavaa 5-vuotissuunnitelmaa. Yksi suunnitelman kantavista teemoista tulee olemaan ”dual circulation”....

Blogi: Vaalit ovat vaaran paikka sijoittajalle – eri syystä kuin luulet

Finanssimaailma-blogi Säästäminen ja sijoittaminen Markkinat

Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputuloksen ennakointiin on jälleen käytetty valtavasti aikaa ja energiaa. Eikä syyttä. Onhan kyse maailman vaikutusvaltais...

Blogi: Luvassa tulosten laskua ja pörssikurssien nousua

Finanssimaailma-blogi Säästäminen ja sijoittaminen Talous Markkinat

Alkava tuloskausi on jälleen muotoutumassa sijoittajan näkökulmasta kaksijakoiseksi. Tulokset lähes varmasti laskevat kokonaisuutena vuoden takaiseen verratt...

Blogi: Tavoittamaton tavoite

Finanssimaailma-blogi Markkinat Talous Jan von Gerich

Suuret keskuspankit ovat tuskailleet jo vuosikaudet tavoitetta matalamman inflaation kanssa. Keinot kovenevat, ja kevyt rahapolitiikka jatkuu entistä pidempä...

Näyttää 5 hakua 160 tuloksesta