Oltaisiinko edes näistä asioista samaa mieltä?

Pasi Sorjonen
19.03.15 17:22 | Pasi Sorjonen

Suomen talouden nykytila on synkkä. Siitä on vaikea olla eri mieltä, jos suostuu hyväksymään tosiasiat, jotka käyvät kirkkaasti ilmi kaikkien saatavilla olevista tilastoista. Listaan seuraavassa muutaman.

Suomen talous on vuoden 2007 jälkeen supistunut runsaat 5 prosenttia. Sillä sijoittuu 28 EU-maan talouskasvuvertailussa häntäsijoille. Meitä huonompia ovat tutut maat, joiden joukkoon emme halua kuulua: Portugali, Italia ja Kreikka sekä Kroatia. Espanja on jo niukasti meitä vahvempi. Jos katsotaan kehitystä vuoden 2005 jälkeen, sijoituksemme paranee hieman, mutta vajaan 4 prosentin nousulla pysymme silti tiukasti heikoimmin pärjänneiden joukossa.

Suomen talous menee eri suuntaan kuin muut. Euroalueen kokonaistuotanto on ollut nousussa jo kahden vuoden ajan. Suomen talous puolestaan edelleen supistui niukasti vuonna 2014, jo kolmatta vuotta peräkkäin Italian ja Kroatian tavoin. Emme siis ole päässeet mukaan meneillään olevaan suhdannenousuun, mikä viittaa siihen, että talouden ongelmat ovat enemmän rakenteellisia kuin suhdanneluonteisia.

Koko talouden pääomakanta pienenee, koska investoinnit eivät kata pääoman kulumista. Kansantalouden investoinnit olivat viime vuoden lopulla määrältään pienimmät vuoden 2002 jälkeen. Yksityisen sektorin investoinnit ovat sitäkin vaisummat, pienimmät sitten vuoden 1999. Investointien vähyys heikentää tuotantokapasiteettia ja kasvupotentiaalia sekä siten murentaa tulevaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Nettomääräinen kansantulo kertoo, paljonko voimme kuluttaa jos pidämme yllä pääomakantamme tuotantokyvyn. Se on vuoden 2007 jälkeen asukasta kohti laskettuna supistunut reaalisesti noin 13 prosenttia eli lähes 2 prosenttia vuotta kohden.

Viimeisen kahden vuoden ajan Suomen kansantalous on syönyt enemmän kuin se tienaa. Kaikkien sektoreiden yhteenlaskettu säästäminen (tulot vähennettynä kulutusmenoilla) painui vuonna 2013 miinusmerkkiseksi ja viime vuonna syömävelka syveni huomattavasti lisää. Kansantalouden käytettävissä olevat tulot eivät siis riitä kattamaan kulutusmenoja. Tällaista jaksoa ei ole koettu kahteen vuosikymmeneen. Yksityisen sektorin säästäminen on sentään plussalla, mutta julkinen sektori on selvästi miinuksella.

Julkisen talouden virallinen alijäämä oli vuonna 2014 huomattavasti ennakkoarvioita suurempi, 3.4 prosenttia kokonaistuotannon arvoon suhteutettuna. Maastrichtin alijäämäkriteeri ylittyi ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Valtion rahoitusalijäämä oli 8 miljardia euroa ja kuntien vajaat 2 miljardia euroa. Ilman korjaavia toimia julkisen talouden velkaantuminen jatkuu ripeänä.

Talouselämän luottamus on ollut jo pidempään EU-maiden heikoimpia. Inflaatio on kuitenkin pysynyt sitkeästi EU-maiden kärkivauhdissa. Yksityinen kulutus ei ole kasvanut määrällisesti kahteen vuoteen. Vähittäiskaupan myyntimäärä on pudonnut takaisin vuoden 2008 alun tasolle. Työ- ja asuntomarkkinoiden heikkouden voi vielä lisätä listan jatkoksi. Suomen talouskasvulla on siten useita jarruja.

Potilas on vakavasti sairas. Useat spesialistit ovat tämän todenneet ja määränneet hoidoksi lääkkeitä. Apteekki ei ole niitä kuitenkaan antanut. Reseptit ovat tallessa piirongin laatikossa.

Nordea's annual report and sustainability report

Pasi Sorjonen: Työllisyys keikkuen tulevi

Talous Pasi Sorjonen

Maaliskuun työllisyysluvut olivat odotettua valoisammat.

Blogi: Liian paksu kimalaiseksi?

Talous Pasi Sorjonen

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kasvaneet valtavaksi toimialaksi, jonka toiminnan on pakko tehostua.

Blogi: Kuuma asuntokauppa?

Asuminen ja lainat Pasi Sorjonen

Seuratessani uutisia ja kuunnellessani kiinteistönvälittäjien ja erilaisten asiantuntijoiden arvioita en voi välttyä saamasta sellaista käsitystä, että asunt...

Blogi: Heinäkuussa vaateostoksille

Talous Pasi Sorjonen

Blogi: Saako koulutusmenoja leikata?

Talous Pasi Sorjonen

Väestön koulutustason kohoaminen viimeisen 50 vuoden aikana vauhditti ennen näkemättömällä tavalla Suomen talouden nousua.