Blogi: Suomelle vientivinkkejä Saksasta

11.06.17 20:17 | Talous | Sanna Kurronen

Suomen viennin hyvä veto alkuvuonna on yllättänyt. Kuluvan vuoden vientinäkymät ovat edelleen vahvat, kiitos piristyvän Venäjän viennin sekä kilpailukykysopimuksen. Mutta miten viennin nousua voisi pitkittää? Vinkkejä kannattaa kysyä Saksasta.

Kun vielä vuonna 2001 Saksan vaihtotase oli hivenen alijäämäinen, vuonna 2016 ylijäämä oli maailman suurin, 260 miljardia euroa, ja Saksa siis peittosi jopa Kiinan.  Samalla teollisuuden työpaikat näyttävät säilyneen Saksassa kohtalaisen hyvin, sillä valmistavan teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on pudonnut 2000-luvulla Saksassa vain pari prosenttiyksikköä, kun Suomessa pudotus on ollut moninkertainen. Jotenkin Saksan vientimenestys pitäisi saada kopioitua.kurronen-11062017-1

Suomen, kuten Saksankin, vientinäkymät riippuvat osittain valuuttakurssikehityksestä. Juuri siitä on nyt kyse Venäjän kohdalla, kun vahvistunut rupla mahdollistaa ulkomaisten tuotteiden ostamisen jälleen useammalle venäläisyritykselle ja -kuluttajalle. Suomen Venäjän vienti on kasvanut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 30 prosenttia vuodentakaisesta, eli suunnilleen yhtä paljon kuin rupla on vahvistunut euroa vastaan. Suotuisaan valuuttakurssikehitykseen ei kuitenkaan auta tuudittautua, sillä suotuisaa kurssikehitystä seuraa usein se epäsuotuisa. 

Suomelle toiveikkuus valuuttakurssien suhteen on sitäkin turhempaa, koska lähes 40 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu euroalueelle ja siellä ylivoimaisesti tärkein vientimaa on Saksa. Saksalaiset tuntuvat ymmärtäneen, miten vientikilpailukykyä pidetään rahaliitossa yllä: siinä missä Suomen palkkataso on noussut euroaikana (tilasto saatavilla vuoden 2000 alusta) yli 70 prosenttia, Saksassa nousua on ollut vain reilut 40 %. Sama pätee sekä teollisuuden että koko talouden palkkoihin. Hidas tuotantokustannusten nousu auttaa vientiä sekä euroalueelle että sen ulkopuolelle. Vaikka viime vuosina Saksan palkkakehitys on ollut Suomea nopeampaa, kirittävää riittää, sillä viimeisen kolmen vuoden palkkojen nousuvauhdeilla Suomi kirii Saksan euroaikana kerryttämän kilpailuedun kiinni 2030-luvun alussa. 

kurronen-11062017-2

Kirjoittaja Sanna Kurronen työskentelee valuuttamarkkinoihin keskittyneenä analyytikkona.

Edellinen blogikirjoituksia

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: EU murrospisteessä

Talous Jan von Gerich

EU ei ole talouskasvumielessä yltänyt lähimainkaan potentiaaliinsa. Britannian lähtiessä on korkea aika siirtää huomiota kriisien torjumisesta paremmin toimi...

Finanssimaailma-blogi: Lippo Suominen

Blogi: Merkel siivittää Euroopan osakkeita

Markkinat

Saksan vaalit tuovat lisää myötätuulta alueen osakkeille, kirjoittaa Lippo Suominen blogissaan.

Blogi: Mitä se vastuullinen luotonanto oikein on?

Asuminen ja lainat

Me pidämme vastuullista luotonantoa tärkeimpänä periaatteena yksityishenkilön (ja yritysten) rahoittamisessa. Vastuullinen luotonanto on myös keino varmistaa...

Blogi: Mikä ihmeen lyhennysvapaa?

Asuminen ja lainat

Apu silloin kun rahat eivät riitä vai jotain aivan muuta?

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi