Blogi: Suomelle vientivinkkejä Saksasta

11.06.17 20:17 | Talous | Sanna Kurronen

Suomen viennin hyvä veto alkuvuonna on yllättänyt. Kuluvan vuoden vientinäkymät ovat edelleen vahvat, kiitos piristyvän Venäjän viennin sekä kilpailukykysopimuksen. Mutta miten viennin nousua voisi pitkittää? Vinkkejä kannattaa kysyä Saksasta.

Kun vielä vuonna 2001 Saksan vaihtotase oli hivenen alijäämäinen, vuonna 2016 ylijäämä oli maailman suurin, 260 miljardia euroa, ja Saksa siis peittosi jopa Kiinan.  Samalla teollisuuden työpaikat näyttävät säilyneen Saksassa kohtalaisen hyvin, sillä valmistavan teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on pudonnut 2000-luvulla Saksassa vain pari prosenttiyksikköä, kun Suomessa pudotus on ollut moninkertainen. Jotenkin Saksan vientimenestys pitäisi saada kopioitua.kurronen-11062017-1

Suomen, kuten Saksankin, vientinäkymät riippuvat osittain valuuttakurssikehityksestä. Juuri siitä on nyt kyse Venäjän kohdalla, kun vahvistunut rupla mahdollistaa ulkomaisten tuotteiden ostamisen jälleen useammalle venäläisyritykselle ja -kuluttajalle. Suomen Venäjän vienti on kasvanut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 30 prosenttia vuodentakaisesta, eli suunnilleen yhtä paljon kuin rupla on vahvistunut euroa vastaan. Suotuisaan valuuttakurssikehitykseen ei kuitenkaan auta tuudittautua, sillä suotuisaa kurssikehitystä seuraa usein se epäsuotuisa. 

Suomelle toiveikkuus valuuttakurssien suhteen on sitäkin turhempaa, koska lähes 40 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu euroalueelle ja siellä ylivoimaisesti tärkein vientimaa on Saksa. Saksalaiset tuntuvat ymmärtäneen, miten vientikilpailukykyä pidetään rahaliitossa yllä: siinä missä Suomen palkkataso on noussut euroaikana (tilasto saatavilla vuoden 2000 alusta) yli 70 prosenttia, Saksassa nousua on ollut vain reilut 40 %. Sama pätee sekä teollisuuden että koko talouden palkkoihin. Hidas tuotantokustannusten nousu auttaa vientiä sekä euroalueelle että sen ulkopuolelle. Vaikka viime vuosina Saksan palkkakehitys on ollut Suomea nopeampaa, kirittävää riittää, sillä viimeisen kolmen vuoden palkkojen nousuvauhdeilla Suomi kirii Saksan euroaikana kerryttämän kilpailuedun kiinni 2030-luvun alussa. 

kurronen-11062017-2

Kirjoittaja Sanna Kurronen työskentelee valuuttamarkkinoihin keskittyneenä analyytikkona.

Edellinen blogikirjoituksia

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Suomessa syytä pelätä korkojen nousua muita enemmän

Talous Jan von Gerich

Suomen asuntovelalliset ovat erityisen alttiita korkojen nousulle.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Trump Kiinan herätyskellona

Talous Tuuli Koivu

Kukaan ei kaipaa Trumpin ajamaa protektionismia, mutta unilukkarina hänestä voi olla maailmantaloudelle jopa hyötyä.

Blogi: Aika on rahaa - lapsillemmekin

Säästäminen ja sijoittaminen Hanna Porkka

Jo Albert Einstein kuvasi korkoa korolle -ilmiötä maailman 8. ihmeeksi. Ilmiö tarkoittaa, että sijoittaessaan saa tuottoa paitsi alun perin sijoittamalleen p...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Voisiko velkapommi ratkaista Suomen velkaantumisongelman?

Talous Jan von Gerich

Suomen valtio myi muutama viikko sitten 5-vuotista lainaa korolla -0.267 %.

Blogi: Kiina valitsee johtajia koko maailmantaloudelle

Talous Tuuli Koivu

Uuden johdon tavoite on viedä maa maailman suurimmaksi taloudeksi 2030-luvulla.