Blogi: Indeksituotteet kuten antibiootit?

24.07.17 15:43 | Säästäminen ja sijoittaminen | Hanna Porkka

Viime aikoina on ollut vastakkainasettelua aktiivisten ja passiivisten rahastojen välillä. Passiiviset rahastot eivät käy aktiivista kauppaa, vaan pyrkivät pitämään rahaston koostumuksen identtisenä vertailuindeksinsä kanssa. Passiivisten rahastojen kulut ovat yleensä alhaiset, minkä vuoksi ne nähdään monesti houkuttelevina sijoituskohteina. Passiivisilta rahastoilta ei voi kuitenkaan odottaa kuin markkinoiden keskimääräistä eli indeksituottoa, josta vähennetään vielä rahaston kulut. Globaaleille rahastomarkkinoille tulleesta uudesta rahasta huomattava osa on kuitenkin virrannut passiivisiin tuotteisiin.

Hyvin tehokkailla markkinoilla, kuten Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla, jossa kaikki informaatio heijastuu välittömästi arvopaperien hintoihin indeksin lyöminen voi olla haastavaa. Tällaisilla markkinoilla passiiviset tuotteet ovat varteenotettava vaihtoehto. Alhaisen tehokkuuden markkinoilla,  kuten kehittyvillä markkinoilla, on aktiivisella sijoittamisella selkeästi mahdollista saada indeksiä parempia tuottoja. Hyvä esimerkki tästä on Intian osakemarkkinat, joilla aktiivisesti hoidetut rahastot ovat viime vuosina tuottaneet indeksiä paremmin.

Passiivisten sijoittamisen riskit

Financial Times käsitteli artikkelissaan 30.5. passiivisen sijoittamisen vaaroja. Passiivisia sijoitustuotteita verrattiin antibiootteihin, jotka ovat hyviä maltillisesti käytettyinä, mutta haitallisia jos niitä käytetään liikaa.

Osakeindeksirahastoissa suurin paino on yleensä yhtiöillä, joiden markkina-arvo on korkein. Esimerkiksi yrityksen tulevaisuuden näkymät eivät suoraan heijastu sen indeksipainoon. Indeksirahastojen ulkopuolelle jää väistämättä laadukkaita yhtiöitä, joilla on potentiaali kehittyä ja kasvaa kannattavasti. Indeksisijoittamisessa yliarvostettuja yhtiöitä ostetaan enemmän ja aliarvostettuja vähemmän kuin olisi syytä.

Korkopuolen indeksirahastoissa suurin paino on eniten velkaantuneilla yrityksillä, jotka eivät aina ole niitä parhaita sijoituskohteita. Korkosijoituksissa tuotto muodostuu kuponkituotosta ja pääoman palautuksesta. Hyvinä sijoituskohteina pidetään usein vähemmän velkaantuneita yhtiöitä, joiden velanmaksukyky on hyvä ja luottotappioiden riski alhainen.

Globaalien osakeindeksirahastojen markkina on hyvin keskittynyt. Kolme varainhoitajaa hoitaa 75 prosenttia kaikista osakeindeksirahastoista, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa nämä rahastot omistavat lähes 20 prosenttia kaikista listatuista suuryrityksistä. Tällaiset passiiviset omistajat, jotka eivät edellytä yrityksiltä vastuullista toimintaa tai hyvää hallintotapaa heikentävät vastuullisen sijoittamisen periaatteiden vakiinnuttamista yhtiöissä. Moni sijoittaja kuitenkin edellyttää, että sijoituskohteena oleva yritys toimii vastuullisesti ja alentaa siten sijoitukseen kohdistuvaa riskiä. Indeksirahastot eivät edellytä yrityksiltä vastuullista toimintaa eikä hyvää hallintotapaa, millä saattaa pahimmillaan olla negatiivinen vaikutus yritysten tapaan huomioida toiminnassaan ympäristöasiat, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan. Se heikentää sijoittajien saamaa riskikorjattua tuottoa ja  myös rahaston tuottoja.

Aktiivinen vai passiivinen sijoitus?

Oman sijoitussalkun allokaatio eli sijoitusten painotus eri omaisuusluokkien välillä on syytä olla aina aktiivinen päätös. Näin varmistetaan, että sijoitussalkku tai -rahasto vastaa sijoittajan tavoitteita ja riskinsietokykyä. Markkinoiden liikkuessa allokaatiota on säännöllisin väliajoin syytä tarkistaa ja salkkua päivittää vastaamaan sijoittajan tarpeita.

Passiiviset rahastot sopivat hyvin salkun rakennuspalikoiksi sijoittajalle, jolla on osaamista, aikaa ja kiinnostusta hoitaa omia sijoituksiaan.

Finanssiala ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista suunnittelee sijoittamista tai säästämistä lähiaikoina varautuakseen tulevaisuuteen. Turvallisuus, riskittömyys ja vaivattomuus nousevat tärkeimmiksi valintakriteereiksi, kun suomalaiset punnitsevat vaihtoehtoja säästämiseen ja sijoittamiseen. Tuoton tavoittelu on ehkä yllättäen vasta neljänneksi tärkein kriteeri.

Tärkeintä on ryhtyä säästämään ja sijoittamaan ja löytää itselleen sopivin tapa. Suomalaisilla on lähes 90 miljardia euroja tuottamattomissa talletuksissa. Sekä aktiivisesti hoidetuilla että indeksirahastoilla on paikkansa.  Sijoittajan omista tavoitteista ja osaamisesta riippuu, kumpi näistä vaihtoehdoista tai kenties näiden yhdistelmä on hänelle sopivin. Sijoittamista voi verrata talonrakentamiseen. Yhtä oikeaa tapaa siihen ei ole: osalle sopii talon rakentaminen itse, jos siihen on aikaa ja osaamista, osa suosii valmista avaimet käteen ratkaisua. Pidetään tämä myös mielessä sijoittamisessa.

Edellinen blogikirjoituksia

Uusi podcastimme vie tulevaisuuden pankin pulssille

Digipalvelut Tulevaisuuden pankki

Pulssilla-sarjan jaksot käsittelevät niin teknologista murrosta, tulevaisuuden palveluita kuin fintechien ja startupien asemaa perinteisten pankkien kumppane...

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Blogi: Terveen merkki on pelottava

Talous Finanssimaailma-blogi Aki Kangasharju

Korkeampi volatiliteetti olisi terveen merkki, mutta siihen pääseminen voi laukaista globaalin taantuman.

Blogi: Vaaniiko taantuma jo USA:n taloutta?

Talous Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

USA:n nousukauden jatkuminen on Suomen taloudelle positiivinen asia.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: USA:n mittava verouudistus näkyy myös Suomessa

Talous Jan von Gerich

Runsaasta kritiikistä huolimatta veromuutokset näkyvät vahvasti taloudessa ja markkinoilla ensi vuonna.

Finanssimaailma-blogi: Lippo Suominen

Vuoden 2018 mustien joutsenten metsästys

Säästäminen ja sijoittaminen

Sijoittajien keskuudessa on taas muutaman vuoden tauon jälkeen vahva yksimielisyys rahoitusmarkkinoiden näkymistä.