Blogi: Indeksituotteet kuten antibiootit?

24.07.17 15:43 | Säästäminen ja sijoittaminen | Hanna Porkka

Viime aikoina on ollut vastakkainasettelua aktiivisten ja passiivisten rahastojen välillä. Passiiviset rahastot eivät käy aktiivista kauppaa, vaan pyrkivät pitämään rahaston koostumuksen identtisenä vertailuindeksinsä kanssa. Passiivisten rahastojen kulut ovat yleensä alhaiset, minkä vuoksi ne nähdään monesti houkuttelevina sijoituskohteina. Passiivisilta rahastoilta ei voi kuitenkaan odottaa kuin markkinoiden keskimääräistä eli indeksituottoa, josta vähennetään vielä rahaston kulut. Globaaleille rahastomarkkinoille tulleesta uudesta rahasta huomattava osa on kuitenkin virrannut passiivisiin tuotteisiin.

Hyvin tehokkailla markkinoilla, kuten Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla, jossa kaikki informaatio heijastuu välittömästi arvopaperien hintoihin indeksin lyöminen voi olla haastavaa. Tällaisilla markkinoilla passiiviset tuotteet ovat varteenotettava vaihtoehto. Alhaisen tehokkuuden markkinoilla,  kuten kehittyvillä markkinoilla, on aktiivisella sijoittamisella selkeästi mahdollista saada indeksiä parempia tuottoja. Hyvä esimerkki tästä on Intian osakemarkkinat, joilla aktiivisesti hoidetut rahastot ovat viime vuosina tuottaneet indeksiä paremmin.

Passiivisten sijoittamisen riskit

Financial Times käsitteli artikkelissaan 30.5. passiivisen sijoittamisen vaaroja. Passiivisia sijoitustuotteita verrattiin antibiootteihin, jotka ovat hyviä maltillisesti käytettyinä, mutta haitallisia jos niitä käytetään liikaa.

Osakeindeksirahastoissa suurin paino on yleensä yhtiöillä, joiden markkina-arvo on korkein. Esimerkiksi yrityksen tulevaisuuden näkymät eivät suoraan heijastu sen indeksipainoon. Indeksirahastojen ulkopuolelle jää väistämättä laadukkaita yhtiöitä, joilla on potentiaali kehittyä ja kasvaa kannattavasti. Indeksisijoittamisessa yliarvostettuja yhtiöitä ostetaan enemmän ja aliarvostettuja vähemmän kuin olisi syytä.

Korkopuolen indeksirahastoissa suurin paino on eniten velkaantuneilla yrityksillä, jotka eivät aina ole niitä parhaita sijoituskohteita. Korkosijoituksissa tuotto muodostuu kuponkituotosta ja pääoman palautuksesta. Hyvinä sijoituskohteina pidetään usein vähemmän velkaantuneita yhtiöitä, joiden velanmaksukyky on hyvä ja luottotappioiden riski alhainen.

Globaalien osakeindeksirahastojen markkina on hyvin keskittynyt. Kolme varainhoitajaa hoitaa 75 prosenttia kaikista osakeindeksirahastoista, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa nämä rahastot omistavat lähes 20 prosenttia kaikista listatuista suuryrityksistä. Tällaiset passiiviset omistajat, jotka eivät edellytä yrityksiltä vastuullista toimintaa tai hyvää hallintotapaa heikentävät vastuullisen sijoittamisen periaatteiden vakiinnuttamista yhtiöissä. Moni sijoittaja kuitenkin edellyttää, että sijoituskohteena oleva yritys toimii vastuullisesti ja alentaa siten sijoitukseen kohdistuvaa riskiä. Indeksirahastot eivät edellytä yrityksiltä vastuullista toimintaa eikä hyvää hallintotapaa, millä saattaa pahimmillaan olla negatiivinen vaikutus yritysten tapaan huomioida toiminnassaan ympäristöasiat, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan. Se heikentää sijoittajien saamaa riskikorjattua tuottoa ja  myös rahaston tuottoja.

Aktiivinen vai passiivinen sijoitus?

Oman sijoitussalkun allokaatio eli sijoitusten painotus eri omaisuusluokkien välillä on syytä olla aina aktiivinen päätös. Näin varmistetaan, että sijoitussalkku tai -rahasto vastaa sijoittajan tavoitteita ja riskinsietokykyä. Markkinoiden liikkuessa allokaatiota on säännöllisin väliajoin syytä tarkistaa ja salkkua päivittää vastaamaan sijoittajan tarpeita.

Passiiviset rahastot sopivat hyvin salkun rakennuspalikoiksi sijoittajalle, jolla on osaamista, aikaa ja kiinnostusta hoitaa omia sijoituksiaan.

Finanssiala ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista suunnittelee sijoittamista tai säästämistä lähiaikoina varautuakseen tulevaisuuteen. Turvallisuus, riskittömyys ja vaivattomuus nousevat tärkeimmiksi valintakriteereiksi, kun suomalaiset punnitsevat vaihtoehtoja säästämiseen ja sijoittamiseen. Tuoton tavoittelu on ehkä yllättäen vasta neljänneksi tärkein kriteeri.

Tärkeintä on ryhtyä säästämään ja sijoittamaan ja löytää itselleen sopivin tapa. Suomalaisilla on lähes 90 miljardia euroja tuottamattomissa talletuksissa. Sekä aktiivisesti hoidetuilla että indeksirahastoilla on paikkansa.  Sijoittajan omista tavoitteista ja osaamisesta riippuu, kumpi näistä vaihtoehdoista tai kenties näiden yhdistelmä on hänelle sopivin. Sijoittamista voi verrata talonrakentamiseen. Yhtä oikeaa tapaa siihen ei ole: osalle sopii talon rakentaminen itse, jos siihen on aikaa ja osaamista, osa suosii valmista avaimet käteen ratkaisua. Pidetään tämä myös mielessä sijoittamisessa.

Edellinen blogikirjoituksia

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: EU murrospisteessä

Talous Jan von Gerich

EU ei ole talouskasvumielessä yltänyt lähimainkaan potentiaaliinsa. Britannian lähtiessä on korkea aika siirtää huomiota kriisien torjumisesta paremmin toimi...

Finanssimaailma-blogi: Lippo Suominen

Blogi: Merkel siivittää Euroopan osakkeita

Markkinat

Saksan vaalit tuovat lisää myötätuulta alueen osakkeille, kirjoittaa Lippo Suominen blogissaan.

Blogi: Mitä se vastuullinen luotonanto oikein on?

Asuminen ja lainat

Me pidämme vastuullista luotonantoa tärkeimpänä periaatteena yksityishenkilön (ja yritysten) rahoittamisessa. Vastuullinen luotonanto on myös keino varmistaa...

Blogi: Mikä ihmeen lyhennysvapaa?

Asuminen ja lainat

Apu silloin kun rahat eivät riitä vai jotain aivan muuta?

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi