Blogi: Indeksituotteet kuten antibiootit?

24.07.17 15:43 | Säästäminen ja sijoittaminen | Hanna Porkka

Viime aikoina on ollut vastakkainasettelua aktiivisten ja passiivisten rahastojen välillä. Passiiviset rahastot eivät käy aktiivista kauppaa, vaan pyrkivät pitämään rahaston koostumuksen identtisenä vertailuindeksinsä kanssa. Passiivisten rahastojen kulut ovat yleensä alhaiset, minkä vuoksi ne nähdään monesti houkuttelevina sijoituskohteina. Passiivisilta rahastoilta ei voi kuitenkaan odottaa kuin markkinoiden keskimääräistä eli indeksituottoa, josta vähennetään vielä rahaston kulut. Globaaleille rahastomarkkinoille tulleesta uudesta rahasta huomattava osa on kuitenkin virrannut passiivisiin tuotteisiin.

Hyvin tehokkailla markkinoilla, kuten Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla, jossa kaikki informaatio heijastuu välittömästi arvopaperien hintoihin indeksin lyöminen voi olla haastavaa. Tällaisilla markkinoilla passiiviset tuotteet ovat varteenotettava vaihtoehto. Alhaisen tehokkuuden markkinoilla,  kuten kehittyvillä markkinoilla, on aktiivisella sijoittamisella selkeästi mahdollista saada indeksiä parempia tuottoja. Hyvä esimerkki tästä on Intian osakemarkkinat, joilla aktiivisesti hoidetut rahastot ovat viime vuosina tuottaneet indeksiä paremmin.

Passiivisten sijoittamisen riskit

Financial Times käsitteli artikkelissaan 30.5. passiivisen sijoittamisen vaaroja. Passiivisia sijoitustuotteita verrattiin antibiootteihin, jotka ovat hyviä maltillisesti käytettyinä, mutta haitallisia jos niitä käytetään liikaa.

Osakeindeksirahastoissa suurin paino on yleensä yhtiöillä, joiden markkina-arvo on korkein. Esimerkiksi yrityksen tulevaisuuden näkymät eivät suoraan heijastu sen indeksipainoon. Indeksirahastojen ulkopuolelle jää väistämättä laadukkaita yhtiöitä, joilla on potentiaali kehittyä ja kasvaa kannattavasti. Indeksisijoittamisessa yliarvostettuja yhtiöitä ostetaan enemmän ja aliarvostettuja vähemmän kuin olisi syytä.

Korkopuolen indeksirahastoissa suurin paino on eniten velkaantuneilla yrityksillä, jotka eivät aina ole niitä parhaita sijoituskohteita. Korkosijoituksissa tuotto muodostuu kuponkituotosta ja pääoman palautuksesta. Hyvinä sijoituskohteina pidetään usein vähemmän velkaantuneita yhtiöitä, joiden velanmaksukyky on hyvä ja luottotappioiden riski alhainen.

Globaalien osakeindeksirahastojen markkina on hyvin keskittynyt. Kolme varainhoitajaa hoitaa 75 prosenttia kaikista osakeindeksirahastoista, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa nämä rahastot omistavat lähes 20 prosenttia kaikista listatuista suuryrityksistä. Tällaiset passiiviset omistajat, jotka eivät edellytä yrityksiltä vastuullista toimintaa tai hyvää hallintotapaa heikentävät vastuullisen sijoittamisen periaatteiden vakiinnuttamista yhtiöissä. Moni sijoittaja kuitenkin edellyttää, että sijoituskohteena oleva yritys toimii vastuullisesti ja alentaa siten sijoitukseen kohdistuvaa riskiä. Indeksirahastot eivät edellytä yrityksiltä vastuullista toimintaa eikä hyvää hallintotapaa, millä saattaa pahimmillaan olla negatiivinen vaikutus yritysten tapaan huomioida toiminnassaan ympäristöasiat, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan. Se heikentää sijoittajien saamaa riskikorjattua tuottoa ja  myös rahaston tuottoja.

Aktiivinen vai passiivinen sijoitus?

Oman sijoitussalkun allokaatio eli sijoitusten painotus eri omaisuusluokkien välillä on syytä olla aina aktiivinen päätös. Näin varmistetaan, että sijoitussalkku tai -rahasto vastaa sijoittajan tavoitteita ja riskinsietokykyä. Markkinoiden liikkuessa allokaatiota on säännöllisin väliajoin syytä tarkistaa ja salkkua päivittää vastaamaan sijoittajan tarpeita.

Passiiviset rahastot sopivat hyvin salkun rakennuspalikoiksi sijoittajalle, jolla on osaamista, aikaa ja kiinnostusta hoitaa omia sijoituksiaan.

Finanssiala ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista suunnittelee sijoittamista tai säästämistä lähiaikoina varautuakseen tulevaisuuteen. Turvallisuus, riskittömyys ja vaivattomuus nousevat tärkeimmiksi valintakriteereiksi, kun suomalaiset punnitsevat vaihtoehtoja säästämiseen ja sijoittamiseen. Tuoton tavoittelu on ehkä yllättäen vasta neljänneksi tärkein kriteeri.

Tärkeintä on ryhtyä säästämään ja sijoittamaan ja löytää itselleen sopivin tapa. Suomalaisilla on lähes 90 miljardia euroja tuottamattomissa talletuksissa. Sekä aktiivisesti hoidetuilla että indeksirahastoilla on paikkansa.  Sijoittajan omista tavoitteista ja osaamisesta riippuu, kumpi näistä vaihtoehdoista tai kenties näiden yhdistelmä on hänelle sopivin. Sijoittamista voi verrata talonrakentamiseen. Yhtä oikeaa tapaa siihen ei ole: osalle sopii talon rakentaminen itse, jos siihen on aikaa ja osaamista, osa suosii valmista avaimet käteen ratkaisua. Pidetään tämä myös mielessä sijoittamisessa.

Edellinen blogikirjoituksia

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Suomessa syytä pelätä korkojen nousua muita enemmän

Talous Jan von Gerich

Suomen asuntovelalliset ovat erityisen alttiita korkojen nousulle.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Trump Kiinan herätyskellona

Talous Tuuli Koivu

Kukaan ei kaipaa Trumpin ajamaa protektionismia, mutta unilukkarina hänestä voi olla maailmantaloudelle jopa hyötyä.

Blogi: Aika on rahaa - lapsillemmekin

Säästäminen ja sijoittaminen Hanna Porkka

Jo Albert Einstein kuvasi korkoa korolle -ilmiötä maailman 8. ihmeeksi. Ilmiö tarkoittaa, että sijoittaessaan saa tuottoa paitsi alun perin sijoittamalleen p...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Voisiko velkapommi ratkaista Suomen velkaantumisongelman?

Talous Jan von Gerich

Suomen valtio myi muutama viikko sitten 5-vuotista lainaa korolla -0.267 %.

Blogi: Kiina valitsee johtajia koko maailmantaloudelle

Talous Tuuli Koivu

Uuden johdon tavoite on viedä maa maailman suurimmaksi taloudeksi 2030-luvulla.