Blogi: Miksi sijoittaa kehittyville markkinoille?

Sijoitusstrategi Hertta Alava
24.01.20 13:03 | Finanssimaailma-blogi | Markkinat

Kehittyvien maiden merkitys on kasvanut huimasti 2000-luvulla. Vielä 1990-luvulla niiden osuus maailmantaloudesta oli marginaalinen, ja Suomessakin puhuttiin ”kehitysmaista” lähinnä avuntarvitsijoina. Kiinan vetoavulla kehittyvät maat lähtivät kuitenkin kasvun tielle, ja tällä hetkellä niiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on noin 40 %, ostovoimakorjattuna peräti 60 %. Länsimaita kovemman kasvuvauhdin ansiosta ne vastaavat jopa 70 prosentista maailman talouskasvusta.

Sijoittajien salkuissa kehittyvien maiden osuus on tyypillisesti vähäinen. Mikäli sijoittaa osakemarkkinoille maailmanindeksin mukaisesti, on kehittyvien maiden paino osakesalkussa vain 12 %. Tämä on selvästi vähemmän kuin kehittyvien maiden osuus maailman pörssien markkina-arvosta, mikä on lähes kaksinkertainen. Indeksipainoon vaikuttaa alentavasti valtion tai perheiden suuri omistusosuus, sillä paino lasketaan vapaasti vaihdettavien osakkeiden perusteella. Pitäisikö kehittyvien maiden osuuden omassa osakesalkussa olla indeksipainon, markkina-arvon vai bruttokansantuoteosuuden kokoinen? Oikea vastaus riippuu sijoittajan riskinottohalukkuudesta, mutta keskivertosijoittajalle suosittelemme noin 15 %:n painotusta.

Kehittyvissä maissa sijoittajia on perinteisesti kiinnostanut kasvu. Korkea bruttokansantuotteen kasvu ei aina johda kovaan yritysten tuloskasvuun mutta varmasti helpottaa sen saavuttamista. Kehittyvien maiden kulta-aika osakemarkkinoilla oli 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä. Maat kasvoivat voimakkaasti, ja kehittyvien maiden pörssien tuotot päihittivät länsipörssit kirkkaasti. Finanssikriisin jälkeen ajat ovat olleet haastavammat. Kiinan kasvu perustuu aiempaa vähemmän investoinneille, ja raaka-aineiden supersykli on siksi hiipunut. Kasvava kiinalainen keskiluokka kyllä kuluttaa, mutta tästä hyötyvät eniten kotimaiset yritykset sekä länsimaiset luksus- ja merkkitavaroiden valmistajat. Aasiassa talouskasvu on edelleen jatkunut melko vahvana, mutta esimerkiksi raaka-aineiden tuottajamaissa Brasiliassa ja Venäjällä trendikasvu tuskin nousee enää yli 2 %:n ilman mittavia uudistuksia.

Kaupungistuminen on megatrendi

Hitaammasta kasvusta huolimatta kaikkialla on toimialoja, jotka kasvavat nopeasti. Aktiivisesti hoidetut rahastot ylipainottavatkin usein näitä. Kiinnostavia ovat mm. kulutus-, terveydenhoito-, teknologia- ja rakennussektorit sekä vähittäispankit.

Valtava muuttoliike maalta kaupunkeihin jatkuu vielä pitkään monissa kehittyvissä maissa. Infrastruktuuria pitää parantaa, ja myös asuntojen kysyntä jatkuu vahvana. Rakentaminen on suhdanneherkkää, mutta trendi on edelleen ylöspäin. Asuntolainamarkkinoiden kehittyminen on mahdollistanut asunnon oston yhä useammalle. Uuteen asuntoon tarvitaan kodinkoneita ja huonekaluja, jotka voi yhä useammin maksaa maltillisen hintaisella kulutusluotolla koronkiskurin luona käymisen sijaan. Mitä köyhempi maa, sitä vähemmän kehittynyt pankkisektori. Esimerkiksi Egyptissä vain 10-15 prosentilla väestöstä on pankkitili. Kasvupotentiaalia siis riittää.

Kehittyvissä maissa väestörakenne on erilainen kuin harmaantuvissa länsimaissa -  nuoria ihmisiä on paljon. Nuoret ihmiset ovat muuttoliikkeen ajureita. He ovat usein myös koulutetumpia ja siten parempituloisia kuin edellinen sukupolvi. Kulutuskysyntä kasvaakin nopeasti. Nuoret kaupunkilaiset ostavat enemmän vaatteita ja syövät useammin ravintoloissa. Nuoret ottavat myös nopeasti käyttöön uutta teknologiaa, ja monissa maissa hypättiinkin täysin lankapuhelinvaiheen yli suoraan matkapuhelinmaailmaan. Mobiilimaksamisen edelläkävijämaa on ollut Kenia, jossa M-Pesa-sovelluksen suosio on ollut huima. Vuotuisten maksutapahtumien yhteenlaskettu arvo on suuruudeltaan puolet Kenian bruttokansantuotteesta. Kiinalaisen Tencentin tarjoamalla WeChat-sovelluksella puolestaan on kuukausittain miljardi käyttäjää. Kiinalainen hoitaa WeChatissa paitsi viestittelyn ja sometuksen, myös kauppaostosten maksut ja lentolippujen tilaukset.

Valuuttakurssiriski muistettava

Kehittyvien maiden yritysten joukosta löytyy sekä helmiä että mustia lampaita. Vastuullinen sijoitusrahasto pyrkii välttämään yrityksiä, jotka esimerkiksi saastuttavat ympäristöä tai joilla on huono hallintotapa. Kehittyvissä maissa on laaja kotimainen sijoittajakunta, jonka osuus pörssivaihdosta on suuri. Nämä sijoittajat ovat varsin herkkiä kaikille skandaaleille, ja paljastuneet väärinkäytökset tai ympäristökatastrofit tyypillisesti romahduttavat osakekurssin silmänräpäyksessä. Tällaisten yhtiöiden onnistunut välttäminen parantaa siis tuottoa ja vähentää salkun heiluntaa. Huonon maineen saaneet yritykset kantavat taakkaansa pitkään, ja niiden arvostus pysyy alhaisena.

Kehittyvien maiden pörssien liikkeet ovat tyypillisesti suuria ja nopeita. Kansainväliset sijoittajat innostuvat kehittyvistä markkinoista usein silloin, kun maailmantalouden näkymät ovat hyvät ja riskinottohalukkuus on korkealla. Näkymien muuttuessa huonompaan sijoituksia myydään ensin riskipitoisemmiksi koetuilta alueilta kuten kehittyviltä markkinoilta. Eurooppalaisen sijoittajan tuottoja painaa tällöin paitsi osakekurssien lasku niin myös valuutan heikentyminen. Hajauttamalla kehittyvien maiden sijoitukset useaan maahan riskiä saa kuitenkin vähennettyä merkittävästi. Eri maiden vuotuisissa osaketuotoissa on usein kymmenien prosenttien ero. Valuuttakurssiriski on suurin maissa, joissa vaihtotase on merkittävästi alijäämäinen.

Kehittyviin maihin voi sijoittaa myös korkosalkun kautta. Kehittyvien maiden valtiot ovat laskeneet liikkeelle lainoja sekä dollareissa että paikallisissa valuutoissa, nykyään jopa euroissa. Dollari- ja euromääräisissä lainoissa ei ole riskiä paikallisten valuuttojen heikentymisestä, ja niiden tuotto on ollut varsin hyvä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nykyisessä matalan tuoton korkoympäristössä kehittyvien maiden lainat ovat erityisen mielenkiintoisia, ja niiden osuus korkosalkussa voisi olla noin 15-20 %.

Hertta Alava, sijoitusstrategi

Lue lisää

Näyttää 5 hakua 123 tuloksesta

Blogi: Kupla vai kuitti?

Finanssimaailma-blogi Markkinat

Osakemarkkinoiden arvostus on noussut hurjaa kyytiä kurssinousun myötä, ja kuplapuheet alkavat lisääntyä.

Blogi: Kompensoivatko keskuspankit koronan?

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Antavatko osake- ja korkomarkkinat täysin päinvastaisen signaalin talousnäkymistä?

Blogi: Ensimmäinen ei ole kaunein

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Iowan esivaalikaaos kuvaa hyvin sitä suurta epävarmuutta, joka USA:n seuraavan presidentin valintaan liittyy.

Blogi: Sijoittamisen sietämätön vaikeus tai helppous

Finanssimaailma-blogi Talous

Jokaisen sijoittajan työkalupakkiin kuuluvat aika ja hajautus.

Blogi: Töitä olisi, tekijät puuttuvat

Finanssimaailma-blogi Talous

Työvoimapula vaivaa lähes koko Suomea.

Näyttää 5 hakua 123 tuloksesta