Koronakriisi on mahdollisuus rakentaa myös ilmastokestävämpää taloutta

Joseph Edwin in London
TYPE IN IMAGE CAPTION HERE
27.05.20 17:05 | Finanssimaailma-blogi

Koronaviruksen aiheuttama taloudellinen menetys on valtava. Moni on menettänyt jo työpaikkansa ja toimeentulonsa, vaikka tukea onkin saatavilla. Suunnan pitää olla taloudellisen toimeliaisuuden kannalta mahdollisimman nopeasti ylöspäin. 

Onneksi eri maiden hallitukset, Suomi mukaan lukien, ovat onnistuneet toimimaan nopeasti ja saamaan kansalaiset yhteisiin talkoisiin viruksen taltuttamiseksi. Kaupunkeja, kouluja ja ylipäätänsä taloudellisia toimintoja on nyt siirrytty taas hiljalleen avaamaan.

Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten ihmisten tottumukset pitkällä tähtäimellä muuttuvat. 

Koronavirus ohjasi nopeasti monet muut ihmiskunnan ongelmat pienoiselle tauolle. Talouden sukeltaminen kaikkine vaikutuksineen on valtava haaste, jota ei pidä vähätellä. Mutta kun nyt viruksen leviämisen osalta tunnelin päässä näkyy taas hiukan valoa, huomaamme, että monet vanhat ongelmat ovat yhä edessämme odottamassa. Näin myös ilmastonmuutos, jonka torjuminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. 

Kun valtioiden rahahanat nyt avataan tukemaan yrityksiä ja investoimaan taloutta elvyttäviin hankkeisiin, onko mahdollista yhdistää tämä toimeliaisuus ilmastoloikkaan?

Perusteluja siihen olisi. Maailman Talousfoorumin (World Economic Forum) vuosittainen riskiraportti vuoden 2020 alusta on karua luettavaa. Maiden tämänhetkiset sitoumukset ilmastonmuutoksen rajaamiseksi eivät riitä, jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1.5°C:n ennen kuin vuosisata on lopussa. Tämä on raja, joka on katsottu edes jollain tasolla turvalliseksi. Koska päästöjen vaikutukset näkyvät viiveellä, kuluvan vuosikymmenen on katsottu olevan ratkaiseva, jos haluamme vähentää kasvihuonepäästöjä ja saada ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia rajattua. Jos tämä raja ylitetään, ilmaston lämpenemisen vaikutukset ihmiskuntaan ja luontoon muuttuvat yhä vaikeammin ennustettaviksi ja hallittaviksi. Koronakriisin iskettyä Maailman Talousfoorumi peräänkuulutti toukokuussa ilmastoaspektien mukaan ottamista yhteiskunnallisiin elvytystoimiin ja totesi, ettei paluuta vanhaan tapaan kuluttaa ja toimia ole. Tällaiseen ajatteluun saattaa olla laajakin yhteiskunnallinen tuki – nyt jos koskaan tietoisuus siitä, miltä laaja luonnon aiheuttama katastrofi näyttää on tiedossa lähes joka maailman kolkassa.

Miten talouden jälleenrakennuksen voisi yhdistää ilmastokestäviin toimiin? Ensinnäkin, ilmatonmuutoksen torjunta ja muutokseen sopeutuminen vaatii valtavasti investointeja energiatehokkaisiin ja vähähiilipäästöisiin liikkumismuotoihin, rakentamiseen sekä materiaali- ja energiantuotantoon. EU:n arvion mukaan tämä summa liikkuisi jopa 290 miljardissa eurossa vuositasolla. Konsulttiyhtiö McKinsey arvioi huhtikuussa 2020, että investoinnit ilmastokestävään infrastruktuuriin ja energiatehokkaisiin liiketoimintaratkaisuihin voivat tarjota juuri sellaisia työpaikkoja, joita nyt kipeästi tarvitaan. Sen lisäksi toimintaketjut voisivat pysyvästi siirtyä lähemmäksi tuotantolaitoksia ja sillä tavoin tarjota kotimaassa työpaikkoja.  

Euroopan ympäristövirasto arvioi huhtikuussa 2020, että muun muassa liikenteestä aiheutuvat päästöt jopa puolittuivat monessa isossa kaupungissa, kun liikkumista rajoitettiin. Kun liikkuminen ja taloudellinen toiminta heräävät uudelleen rajoitusten purkamisen jälkeen, ilmanlaadun heikkeneminen on taas edessä, jos asiat palaavat koronaa edeltävään aikaan. Jos kuitenkin talouden elvytystoimet sekä taloudelliset päätökset kohdistetaan tukemaan uudenlaisia ja vähäpäästöisiä liikkumismuotoja ja -tapoja, voidaan sekä investoida uuteen taloustoimintaan että parantaa ympäristöä.  Suomessa on perustettu YM:n vetämä työryhmä pohtimaan konkreettisia elvytystoimia, jotka tukevat samalla hiilineutraalius- ja kiertotaloustavoitteita. Kiinnostuksella odotamme, millaisia ehdotuksia sieltä tulee.

Veronica Palmgren, kestävän talouden asiantuntija

WEF: COVID-19 Risks Outlook: A Preliminary Mapping and its Implications

European Commission: Financing sustainable growth

WEF: The Global Risks Report 2020

McKinsey & Company: Climate math: What a 1.5-degree pathway would take

European Environment Agency: Air pollution goes down as Europe takes hard measures to combat coronavirus

Lue lisää

Näyttää 5 hakua 155 tuloksesta

Blogi: Ei EU-pakettia hinnalla millä hyvänsä

Finanssimaailma-blogi Talous Tuuli Koivu

Vaikka koronan jälkeinen elvytys on sinänsä EU:n tasolta paikallaan, ekonomistin näkökulmasta paketissa olisi paljon parannettavaa.

Blogi: Unohtiko EKP pienen Suomen?

Finanssimaailma-blogi

Suomen osuus EKP:n valtionlainaostoista on pienentynyt viime aikoina ja jäänyt selvästi jälkeen EKP:n pääoma-avaimesta.

Blogi: Keskuspankkituen rajat lähestyvät

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Euroalueella keskuspankin tuki ei ole rajaton eikä keskuspankki voi loputtomasti kompensoida puuttuvia poliittisia päätöksiä, Jan von Gerich kirjoittaa.

Blogi: Kevyttä riskinottoa kesällä

Finanssimaailma-blogi Markkinat Säästäminen ja sijoittaminen

Sijoittajan kevät on ollut sanoinkuvaamattoman hämmentävä. Markkinoita ja taloutta seuratessa on tuntunut siltä kuin vuosien tapahtumat olisi yritetty survoa...

Blogi: Menetetty vuosikymmen vai sittenkin V?

Finanssimaailma-blogi Markkinat Talous Jan von Gerich

Osakemarkkinoiden vahva veto on kyseenalaistanut myös synkimpiä talousennusteita. Onko V-mallin toipuminen myös taloudessa sittenkin vielä mahdollista? Voisi...

Näyttää 5 hakua 155 tuloksesta