Blogi: Unohtiko EKP pienen Suomen?

Pääanalyytikko Jan von Gerich
13.07.20 14:59 | Finanssimaailma-blogi

Suomen osuus EKP:n valtionlainaostoista on pienentynyt viime aikoina ja jäänyt selvästi jälkeen EKP:n pääoma-avaimesta. Merkittävistä velkakirjaostoista huolimatta EKP:n ostot eivät riitä kompensoimaan valtion koko vajetta. 

Koronakriisin ja sen seurausten hoito on räjäyttänyt valtioiden velkaantumistarpeet. Suomen valtion nettolainanottotarve on tänä vuonna Valtiokonttorin viimeisimmän arvion mukaan noin 19 mrd. euroa. Todennäköisesti julkisia tukitoimia on tulossa vielä lisää, ja nettolainanottotarve nousee vielä selvästi yli 20 miljardiin, suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Koska myös erääntyvää velka pitää jälleen rahoittaa, bruttomääräisesti valtion lainatarve noussee yli 40 miljardiin euroon. 

Suuresta velkaantumistarpeesta huolimatta EKP on pitänyt velkakirjaostoillaan huolen siitä, etteivät valtionlainojen korot ole päässeet nousemaan. Suomen 10-vuotinen valtionlainakorko on itse asiassa laskenut viime vuoden loppuun verrattuna ja on tukevasti negatiivinen. 

Suomi on kuitenkin jäänyt jo pidempään jälkeen EKP:n velkakirjaostoissa. Keskuspankki jakaa julkisen sektorin velkakirjaostonsa ns. pääoma-avaimen mukaan: mitä suurempi kyseisen maan väestö ja talous, sitä suurempi osa EKP:n ostoista kohdistuu kyseiseen maahan. 

EKP aloitti julkisen sektorin velkakirjaostot vuonna 2015. Vuosina 2015 sekä 2016 eurojärjestelmän Suomen velkakirjaostot seurasivat pääoma-avaimen perusteella laskettua osuutta melko tarkasti. Vuoden 2017 jälkeen Suomen ostojen osuus on kuitenkin laskenut, ja kesäkuun lopussa Suomen netto-ostojen kumulatiivinen vaje oli paisunut jo yli neljään miljardiin euroon verrattuna pääoma-avaimen indikoimaan osuuteen. 

Suomen osuus jäänyt jälkeen EKP:n velkakirjaostoissa graafi

Suomen netto-ostojen vaje tuskin kertoo siitä, että EKP olisi unohtanut Suomen. Keskuspankki on asettanut julkisen sektorin velkakirjaosto-ohjelmassaan (PSPP) rajan, jonka mukaan se voi omistaa korkeintaan 33% tietyn maan valtion velkakirjoista. Todennäköisesti EKP jarrutti Suomen ostoja, kun tämä raja alkoi lähestyä. Pienten maiden kohdalla poikkeamat pääoma-avaimesta ovat selvästi helpommin hyväksyttävissä kuin suurten maiden kohdalla. Esimerkiksi Viron julkisia velkakirjoja EKP ei ole toistaiseksi ostanut juuri ollenkaan, koska ostettavaa ei ole käytännössä ollut Viron hyvin pienen valtionvelan takia.  

EKP aloitti maaliskuussa uuden pandemia-ajan osto-ohjelman, johon PSPP-ohjelman liikkeeseenlaskijakohtaiset rajat eivät suoraan päde. Tämän ohjelman puitteissa EKP onkin ostanut jälleen suunnilleen pääoma-avaimen mukaisen osuuden Suomen julkisen sektorin lainoja. Kokonaisuudessa eurojärjestelmä osti vuoden ensimmäisellä puoliskolla nettomääräisesti reilulla 5 miljardilla eurolla Suomen lainoja. Jos keskuspankki jatkaa kokonaisostoja suunnilleen viime kuukausien vauhtia ja ostaa jatkossa Suomen lainoja pääoma-avaimen mukaan, Suomen lainoja ostettaisiin tänä vuonna nettona yhteensä n. 17 miljardilla eurolla. Useat keskuspankin jäsenet ovat kuitenkin vihjailleet, että ostovauhtia voitaisiin hidastaa, jolloin Suomenkin ostomäärät pienisivät.

17 miljardia on suuri summa ja vastaa valtaosaa Suomen valtion nettolainanottotarpeesta. EKP ei tietenkään osta lainoja suoraan valtiolta, vaan jälkimarkkinoilta. Lisäksi EKP ei osta pelkästään valtionlainoja julkisen sektorin velkakirjaostoissaan – Suomessa EKP voi ostaa myös esimerkiksi Finnveran ja Kuntarahoituksen velkakirjoja – mutta valtaosa ostoista kohdistuu Suomessa valtionlainoihin. 

EKP:nkin tuella on rajansa, kuten Suomen pienentynyt osto-osuuskin indikoi. Pienen maan ei kannatakaan liikaa tuudittautua keskuspankkien ostojen tuomaan turvaan. Suomen kannattaa pitää huoli, että meillä on keskipitkällä aikavälillä uskottava suunnitelma siitä, miten velkaantuminen saadaan taittumaan. 

Eurojärjestelmä omistaa noin kolmanneksen Suomen valtionvelasta

Lue lisää

Näyttää 5 hakua 156 tuloksesta

Blogi: Tavoittamaton tavoite

Finanssimaailma-blogi Markkinat Talous Jan von Gerich

Suuret keskuspankit ovat tuskailleet jo vuosikaudet tavoitetta matalamman inflaation kanssa. Keinot kovenevat, ja kevyt rahapolitiikka jatkuu entistä pidempä...

Blogi: Ei EU-pakettia hinnalla millä hyvänsä

Finanssimaailma-blogi Talous Tuuli Koivu

Vaikka koronan jälkeinen elvytys on sinänsä EU:n tasolta paikallaan, ekonomistin näkökulmasta paketissa olisi paljon parannettavaa.

Blogi: Keskuspankkituen rajat lähestyvät

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Euroalueella keskuspankin tuki ei ole rajaton eikä keskuspankki voi loputtomasti kompensoida puuttuvia poliittisia päätöksiä, Jan von Gerich kirjoittaa.

Blogi: Kevyttä riskinottoa kesällä

Finanssimaailma-blogi Markkinat Säästäminen ja sijoittaminen

Sijoittajan kevät on ollut sanoinkuvaamattoman hämmentävä. Markkinoita ja taloutta seuratessa on tuntunut siltä kuin vuosien tapahtumat olisi yritetty survoa...

Näyttää 5 hakua 156 tuloksesta