Blogi: Ei EU-pakettia hinnalla millä hyvänsä

14.07.20 13:20 | Finanssimaailma-blogi | Talous | Tuuli Koivu

Vaikka koronan jälkeinen elvytys on sinänsä EU:n tasolta paikallaan, ekonomistin näkökulmasta paketissa olisi paljon parannettavaa. 

Odotin toukokuun lopussa innolla uutisia EU:n komission koronapaketista. Olin jopa Twitterissä aktiivinen ja kirjoitin muutamaa tuntia ennen komission tiedotetta: ”Kun komissio tänään kertoo elvytysrahastosta, olisi tärkeää saada perustelut myös sille, miten rahaa jaetaan. Jos ja kun koronavaikutukset talouksiin eroavat ajallisesti, joissakin maissa vaikutukset tulevat viiveellä. Jos rahat jaetaan nyt, voi olla ongelmallista.” 

Niinpä lensin pyrstölleni, kun luin tiedotetta, jossa maittaisessa rahanjaossa ei sanallakaan mainittu koronaa tai koronan vaikutuksia talouksiin. Niinpä jatkoin twiittaamista: ”Maittaiseen jakoon vaikuttaa käänteisesti BKT/nokka ja työttömyys. Tekisi mieli kysyä, onko kannustimet kohdillaan, jos rahaa saa sitä enemmän, mitä huonommin työmarkkinat toimi nousukautena 2015-2019. Koronan vaikutuksia perusteista ei löydy. Olenko ainut, joka tuntee tulleensa hitusen höynäytetyksi?”

Olen yrittänyt toipua höynäytyksestä melkein kaksi kuukautta. Samalla olen miettinyt, olenko liian naiivi, kun odotin koronarahaston liittyvän jotenkin koronaan vai uskaltaisimmeko vaatia komissiolta kunnon perusteet rahan jakoon? 

Olen vahvasti sitä mieltä, että perusteet on löydyttävä. Samalla on vältettävä kannustinongelmaa, joka liittyy rakenneuudistusten tekoon. Rahaa on jaettava niin, että kasvua tukevista rakenneuudistuksista palkitaan. Muuten menemme koronapaketilla ojasta allikkoon.  

Päättäjillä täytyy olla hetki aikaa miettiä, mihin elvytyspaketilla oikeasti pyritään ja miten tähän tavoitteeseen päästäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Niinpä tässä vielä kolme korjauskohdetta komission esitykseen, listaa voisi toki pidentää siitäkin. 

Paketin on oltava nykyistä yksinkertaisempi

Myönnän heti kärkeen, etten tunne komission ehdottaman elvytysrahaston yksityiskohtia. Osasyy osaamattomuuteeni on ajanpuute, mutta se kertoo myös rahoitushimmelin monimutkaisuudesta. Rahaa jaetaan avustuksina ja lainoina yhteensä 750 miljardin euron arvosta kolmen eri pilarin alla olevista ainakin 12 erityyppisestä alaerästä eri perustein ja periaattein. 

Varmaankin yksi syy monimutkaisuuteen on, että paketista on pyritty saamaan mahdollisimman suuri haalimalla rahavirtoja kokoon sieltä ja täältä. Mutta nyt rahavirtoihin perehtyminen vie ihan liikaa aikaa ja energiaa vaikkapa niiltä toimijoilta, jotka rahoitusta mahdollisesti tulevina vuosina havittelevat. Suurtakaan yleisöä monimutkaisuus ei palvele: kaltaiseni EU-kansalaisen se saa masentumaan. 

Rahaa ei saa jakaa liikaa yhtä maata kohti

Suurin osa elvytysvaroista jaetaan maiden kesken siis jo nyt neuvotteluvaiheessa eli ennen kuin rahoitettavista hankkeista tiedetään yhtikäs mitään. Joidenkin maiden kohdalla summat ovat huikeita ja herää epäilys, miten ihmeessä muutamassa vuodessa rahat voidaan käyttää tehokkaasti. Äärimmäisenä esimerkkinä on Bulgaria, jolle komissio ehdottaa lähes 15 % BKT:sta vastaavaa summaa käytettäväksi muutamassa vuodessa. Myös moni muu uudehko EU:n jäsenmaa samoin kuin Kreikka ja Portugali saavat ehdotuksessa huomattavat tukipotit suhteessa talouksiensa kokoon. 

Voisi kuvitella, että noin valtava ylimääräinen rahavirta talouteen aiheuttaa melkoisella todennäköisyydellä ylikuumenemista vaikkapa rakentamisessa. Seurauksena kustannuspaineet kasvavat ja kilpailukyky joutuu koetukselle. Huolena on myös, että jos julkinen sektori pumppaa noin valtavia rahavirtoja talouteen, jääkö yksityiselle rahoitussektorille mitään tilaa toimia? 

EU-tason hankkeita tarvitaan

Kaikkein tärkeintä on tietysti miettiä, miten rajalliset rahat jaetaan niin, että tulevaisuuden hyvinvointia EU:ssa edistetään mahdollisimman tehokkaasti. 

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä puristuksessa EU tarvitsee lippulaivahankkeita, joilla edistetään Euroopan kilpailukykyä kansainvälisessä kilpailussa. Nämä ovat hankkeita, joissa maiden välillä ei voi olla rajoja, vaan EU-maiden on aidosti puhallettava yhteen hiileen ja resurssit on saatava koottua yhteen. Sama koskee ilmastonmuutoksen torjuntatoimia. 

On selvää, että koronakriisi on lyönyt lujaa talouksiin, ja aika moni meistä kannattaa ehdotusta elvyttää Euroopan talouskasvua yhteisin ponnistuksin. Jostain on puhkuttava uutta energiaa EU-maiden kehitykseen muuttuneissa ja monin paikoin vaikeissakin olosuhteissa. Mutta pakettia ei saa toteuttaa hinnalla millä hyvänsä. On turvattava rahojen käytön tehokkuus, sillä nyt on käsillä ainutkertainen mahdollisuus parantaa EU:n tulevaisuudennäkymiä merkittävästi. 

Tuuli Koivu viimeisimmät kirjoitukset

Näyttää 5 hakua 31 tuloksesta

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Euromaiden kuurupiilo

Finanssimaailma-blogi Talous Tuuli Koivu

Jälleen kerran euromaiden hallitukset ovat menneet kriisitilanteessa EKP:n selän taa piiloon. Näin ei voi jatkua loputtomiin.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Trumpin Kiina-diili ei poista USA-Kiina -suhteen ongelmia

Finanssimaailma-blogi Talous Tuuli Koivu

USA:n ja Kiinan on määrä allekirjoittaa kauppasopimus keskiviikkona.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Kiinasta ei ole tällä kertaa koko maailman pelastajaksi

Finanssimaailma-blogi Talous Tuuli Koivu

Suuressa kuvassa Kiinan kasvu hidastuu, eikä vahvaa käännettä ylöspäin ole luvassa.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Kiina vie ekonomistin epämukavuusalueelle

Finanssimaailma-blogi Talous Tuuli Koivu

Mikä kumma juhlallisuuksissa ja sotilasparaatissa ekonomistia kiinnostaa?

Näyttää 5 hakua 31 tuloksesta