Blogi: Kohti 80 prosentin työllisyysastetta

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich
24.07.18 13:44 | Finanssimaailma-blogi | Talous | Jan von Gerich

Hallituksen 72 prosentin työllisyysasteen ollessa lähes saavutettu on aika asettaa rima korkeammalle. Työllisyysastetta pitää saada nostettua kohti 80 prosenttia hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.

Kausitasaamaton työllisyysaste pomppasi kesäkuussa jo yli 75 prosentin, korkeimmilleen sitten vuoden 1990. Paremman kuvan kehityksestä antava kausitasoitettu luku nousi 71,8 prosenttiin – aivan hallituksen 72 prosentin tavoitteen tuntumaan.

Työmarkkinoiden veto näyttää vahvalta ja on ilman muuta positiivinen signaali Suomen talouden tilasta. 72 prosentin työllisyysaste ei kuitenkaan riitä pidemmällä tähtäimellä turvaamaan hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjaa väestön ikääntyessä.

Miten työllisyysastetta nostetaan? Yksinkertaistettu vastaus on työnteon kannustimien lisääminen. Kenen kannustimia pitäisi lisätä eniten?

Ikäluokittain tarkasteltuna nuoret naiset nousevat usein esiin. Onkin totta, että 25–34-vuotiaiden suomalaisnaisten työllisyysaste on lähes 10 prosenttiyksikköä matalampi Ruotsiin verrattuna ja yli 7 prosenttiyksikköä Saksaa jäljessä. Perhevapaauudistusta olisi tarvittu jo tällä hallituskaudella, ja se nousee agendalle varmasti seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Vielä enemmän Suomi on länsinaapuriaan jäljessä eläkeikää lähestyvien miesten työllisyydessä, joskin myös saman ikäisissä naisissa ero on huomattava. Ruotsissa 60–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste on samaa luokkaa kuin Suomessa koko 15–64-vuotiaan väestön. Suomessa näiden miesten työllisyysaste on puolestaan yli 20 prosenttiyksikköä pienempi. Suomen luku on itse asiassa lähellä Italian tasoa, jossa kokonaistyöllisyysaste on selvästi Suomen matalampi.

Viimeisin eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alussa, joten sitä tuskin muutetaan vähään aikaan. Pakollinen eläkeikä nousee jatkossa, mutta uudistukseen olisi toivonut vahvempia kannustimia tehdä pidempää työuraa.

Saksaa Suomi on jäljessä lisäksi etenkin nuorten työllisyydessä, mikä selittynee osaltaan Saksan oppisopimusmallilla. Vaikka malli ei välttämättä toimisi sellaisenaan Suomessa, nuoren työvoiman aktivoimisessa Saksasta kannattaa ottaa mallia. 

Laajemmassa työllisyysastetarkastelussa (15–64-vuotiaiden joukossa) Suomi on sekä Ruotsia että Saksaa 5-6 prosenttiyksikköä jäljessä. Yleisestikin työn tekemisen kannustimien pitäisi olla paremmat Suomessa. Tärkeässä roolissa on sosiaaliturvauudistus, joka noussee myös yhdeksi avainkysymykseksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Suhdanneluonteista nousua työllisyysasteessa ei pidä lukea merkkinä siitä, että työmarkkinoiden rakenteet ovat nyt kunnossa. Seuraavalle hallitukselle jää vielä paljon töitä.

Suomen työllisyysaste ollut viimeksi näillä tasoilla 1990-luvun alussa

Suomen työllisyysaste 24_07_2018

Suomi eniten Ruotsia ja Saksaa jäljessä vanhempien miesten työllisyysasteessa

Työllisyysaste miehet 24_07_2018

Perhevapaauudistus voisi nostaa nuorempien naisten työllisyysastetta Suomessa

Työllisyysaste naiset 24_07_2018

Janin viimeisimmät kirjoitukset

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Puheet Italian perustulosta pelkkää harhaa

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Italiassa puuhattavaa perustuloa on hehkutettu niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä mediassa. Kyse on kuitenkin uutisankasta. Kyseessä on enemmänkin tyött...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Markkinasignaalit lähestyvästä taantumasta vahvistuvat

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Talousnäkymien ylle on kasaantunut tummia pilviä viime aikoina. USA:n tuottokäyrän signaalit tukevat arviota taantumasta vuonna 2020. Jos tummat pilvet muutt...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: EKP:n ostojen loppuminen haaste myös Suomelle

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

EKP ilmoittaa kesän aikana – ehkä jo tällä viikolla – velkakirjaosto-ohjelman alasajosta.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Tästä syystä Espanja ei ole Italia

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Espanjan hallituksen kaatuminen uhkaa lisätä Italian tilanteen luomia riskejä euroalueen poliittisesta tilasta.