Blogi: Onko korkomarkkinoilla kupla?

11.09.19 12:59 | Finanssimaailma-blogi | Talous | Markkinat | Jan von Gerich

Eurokorkojen lasku yhä syvemmälle negatiivisiksi on kiihdyttänyt puheita korkokuplasta velkakirjamarkkinoilla. Jopa negatiivisille koroille on kuitenkin hyviä syitä, eikä tilanne ole muuttumassa nopeasti. Korot voivat laskea vielä lisääkin.

Korkomarkkinoiden tilanne näyttää historian valossa entistä kummallisemmalta. Saksan 30-vuotinen valtionlainakorko laski elokuussa alle nollan, minkä jälkeen kaikkien Saksan valtionlainojen korot olivat negatiivisia. Itävallan 100-vuotisen valtionlainan tuotto elokuun puolivälissä oli yli 100 % verrattuna vuoden 2018 tammikuuhun. Tällaiset korkoliikkeet herättävät väistämättä kysymyksen siitä, onko nykyhinnoittelussa mitään järkeä. Onko suuri omaisuuskupla sittenkin korkomarkkinoilla?

Yleinen kuplan tunnusmerkki on arvostusten nousu lyhyessä ajassa tasolle, joita talouden ns. perustekijät, kuten talousnäkymät, eivät tue. Tyypillisesti hintojen nousua ajavat tällöin ensi sijassa odotukset siitä, että joku toinen on valmis maksamaan vielä korkeamman hinnan omaisuuslajista tulevaisuudessa. Yleensä kupla puhkeaa, kun halukkaita maksaa vielä korkeampaa hintaa ei enää löydykään, hinnat alkavat laskea ja kyseistä omaisuuslajia omistaville tulee kiire myydä, ennen kuin hinnat laskevat vielä lisää.

Korkomarkkinoilla tärkeä kysyntään vaikuttava tekijä ovat talous- ja inflaationäkymät. Talousnäkymät ovat heikentyneet globaalisti teollisuussektorin vedolla epävarmuuden ja taantumapelkojen vallatessa alaa. Globaalien talousindikaattorien valossa – esimerkiksi verrattuna globaaliin teollisuussektorin luottamusindeksiin – korkojen lasku ei näytä poikkeuksellisen rajulta (katso kuva). Talousnäkymien heikentyessä rahaa virtaa yleensäkin turvallisempiin korkosijoituksiin.

Keskuspankkipolitiikka on myös tärkeä korkomarkkinoiden hinnoittelua ohjaava tekijä. Historiassa keskuspankit ovat pyrkineet ensi sijassa vaikuttamaan hinnoitteluun asettamalla lyhyiden korkojen tavoitetason, mutta globaalin finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat pyrkineet vaikuttamaan suoraan myös pidempien korkojen tasoon mittavien velkakirjaostojen avulla.

Euroalueella EKP on painanut talletuskorkonsa negatiiviseksi ja valmistelee uusia koronlaskuja. Tämän lisäksi keskuspankki aloittaa todennäköisesti uudelleen nettomääräiset velkakirjaostot. Euroalueella voidaan siis sanoa, että keskuspankki on tarkoituksella painanut suuren osan velkakirjakoroista negatiivisiksi.

Lisäksi korkojen lasku ja velkakirjojen kysyntä on saanut tukea rakenteellisista tekijöistä. Regulaatio pakottaa monet rahoitusmarkkinatoimijat omistamaan tietyt kriteerit täyttäviä korkoinstrumentteja korkotasosta riippumatta. Talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaali on puolestaan laskenut, väestö ikääntyy ja globaali säästämishalukkuus on noussut epävarmemman tulevaisuuden takia. Kaikki nämä tekijät puoltavat matalampaa korkotasoa.

Onkin vaikea argumentoida, että kuplan perinteiset tunnusmerkit täyttyisivät korkomarkkinoilla. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö hinnoittelu silti voisi muuttua nopeastikin, jos perustekijöissä tapahtuu muutoksia.

EKP:n rahapolitiikka tuskin kuitenkaan muuttuu äkillisesti. Keskuspankki ei päässyt inflaatiotavoitteeseensa edes vahvemman kasvun aikana, joten perustelut kireämmälle rahapolitiikalle ovat vähissä. Keskuspankki itse asiassa on pyrkinyt ennakoivalla viestinnällään kommunikoimaan kevyen rahapolitiikan jatkuvan entistä pidempään.

Kuten mainittu, keskuspankki ei ole ainoa korkomarkkinoiden hinnoittelua määräävä tekijä. Esimerkiksi Saksan 30-vuotinen korko nousi yli prosenttiyksikön alle kuukaudessa vuonna 2015, vaikka EKP osti samaan aikaan velkakirjoja kaksin käsin.

Merkittävät korkomuutokset ovat siis mahdollisia myös ilman suuria muutoksia keskuspankkipolitiikassa. Muiden perustekijöiden pitäisi kuitenkin tällöin muuttua. Vuoden 2015 korkojen nousu jäi lyhytaikaiseksi, ja sen jälkeen on nähty yhä uusia pohjalukemia.

Tämän hetken negatiivisille korkotasoille on helppo löytää perusteita. Heiluntaa nähdään varmasti jatkossa molempiin suuntiin ja olisi ennenaikaista sanoa, että negatiivisista koroista olisi tullut pysyvä olotila. Lähivuosina negatiiviset korot kuitenkin jatkuvat eivätkä korkopohjat ole tulleet vielä vastaan.

Globaali korkojen lasku ollut pääosin linjassa heikentyvien talousnäkymien kanssa

Blogi 1109-2019

Janin viimeisimmät kirjoitukset

Näyttää 5 hakua 82 tuloksesta

Blogi: Kompensoivatko keskuspankit koronan?

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Antavatko osake- ja korkomarkkinat täysin päinvastaisen signaalin talousnäkymistä?

Blogi: Ensimmäinen ei ole kaunein

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Iowan esivaalikaaos kuvaa hyvin sitä suurta epävarmuutta, joka USA:n seuraavan presidentin valintaan liittyy.

Blogi: Suomella ennätysmäiset lainamaksut edessä ensi vuonna

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Suuri lainanottotarve tuo sekä mahdollisuuksia että uhkia.

Blogi: Saksan vakauden linnake vapisee

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Saksan talous vältti ehkä teknisen taantuman, mutta sekä lyhyen että keskipitkän aikavälin haasteet ovat huomattavat.

Blogi: Usko negatiivisten keskuspankkikorkojen elvytyskykyyn hiipuu

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

EKP lopetti jo kertaalleen koronlaskut tasolle -0.40%, mutta tänä syksynä laskut aloitettiin uudelleen.

Näyttää 5 hakua 82 tuloksesta