Blogi: Saksan vakauden linnake vapisee

15.11.19 11:42 | Finanssimaailma-blogi | Talous | Jan von Gerich

Saksan talous vältti ehkä teknisen taantuman, mutta sekä lyhyen että keskipitkän aikavälin haasteet ovat huomattavat. Merkittäviä julkisia elvytystoimia ei ole näköpiirissä, ja talouden ongelmia uhkaa syventää myös hallituskriisi.

Saksan talous vältti niukasti teknisen taantuman – kaksi peräkkäistä neljännestä negatiivista BKT-kasvua – vuoden kolmannella neljänneksellä. Luottamusluvut viittaavat kuitenkin talouden selvään supistumiseen, kun teollisuussektorin syvät ongelmat ovat leviämässä palvelusektorille.

Saksan talousongelmien päällimmäinen syy näyttäisivät olevan globaalinen talouden heikentynyt veto ja kasvanut epävarmuus. Vientikysynnän vaihteluille alttiina teollisuusvetoisena taloutena Saksa on erityisen herkkä globaaleille epävarmuustekijöille, kuten kauppasodalle ja Brexit-väännölle. Suhdanneluontaisen heikkouden takaa löytyy kuitenkin myös rakenteellisia ongelmia. 

Saksalle tärkeä autoteollisuus ei ole investoinut sellaisiin autoihin, joille tulevaisuudessa on todennäköisesti eniten kysyntää: etenkin EU-alueella kysyntä siirtynee enenevässä määrin vähäpäästöisiin uuden teknologian autoihin. Uusien autojen rekisteröinnit näyttivät jo toipuvan kesän aikana Saksassa, mutta syksyllä tuli uusi romahdus.

Julkiset investoinnit puolestaan ovat laahanneet jo pitkään jäljessä eivätkä vastaa rapistuvan infrastruktuurin huutavaan kysyntään. Saksan julkiset investoinnit suhteessa talouden kokoon ovat olleet jo pitkään selvästi euroalueen keskiarvon alapuolella. Aineettomat investoinnit ovat myös selvästi euroalueen keskiarvon takana. Saksa ei uskalla tai halua investoida tulevaisuuden kasvuun.   

Saksalle etusijalla on ollut ylijäämäinen julkinen sektori. Ylijäämien tavoittelussa suhdannekierron yli onkin järkeä, mutta alijäämien mahdollisuuden sulkemisessa pois myös laskusuhdanteessa – kuten Saksan perustuslain velkajarru pitkälti tekee – ei ole. Nykyhallitus on toki luvannut käyttää ylijäämät hallituskauden aikana talouden tukemiseen, mutta toistaiseksi näin ei ole tehty, kun verotulot ovat jatkuvasti ylittäneet odotukset heikentyneestä taloudesta huolimatta ja halu pitää turvapuskureita on ollut suuri. 

Saksan nykyhallitus on toistanut lupauksensa siitä, ettei uutta velkaa oteta negatiivisesta korkoympäristöstä ja kasvavasta paineesta huolimatta. Ovea on avattu kohdennetuille elvytystoimille talouskriisitilanteessa, mutta tämän viikon pelättyä paremmat BKT-luvut pienentävät entisestään todennäköisyyttä sille, että finanssipolitiikka kääntyisi selkeämmin kasvua tukevaksi ainakaan lähitulevaisuudessa. 

Uudet poliittiset tuulet ovat kuitenkin alkaneet puhaltaa myös Saksassa. Mielipidetiedusteluissa kakkosena olevat vihreät haluaisivat suuremman ilmastopaketin uutta velkaa ottamalla. Hallituksessa istuvat sosiaalidemokraatit puolestaan valitsevat uuden johtajan lähiviikkoina. Ehdolla oleva nykyinen valtiovarainministeri Scholz tukee suuren koalitiohallituksen jatkoa ja kieltäytyy uuden velan ottamisesta. Hänen vastaehdokkaansa puolestaan on puhunut velkarahoitteisten investointien puolesta ja haluaisi vetää sosiaalidemokraatit ulos hallituksesta. Seurauksena olisivat todennäköisesti ennenaikaiset vaalit jo ensi keväänä.

Saksan talouspolitiikan linja muuttuneekin merkittävästi vain uusien vaalien tai talouskriisin kautta. Uudet vaalitkaan eivät kuitenkaan välttämättä muuttaisi Saksan suhtautumista velkaan. Edelleen Saksan suosituin puolue eli Merkelin CDU vannoo yhä mustan nollan nimeen: ei uutta velkaa. CDU:ssakin on jälleen uusi johtajakamppailu menossa, ja taistossa on kysymys ennen kaikkea siitä, pitäisikö Merkelin linjasta siirtyä konservatiivisempaan suuntaan. Kun vielä Vaihtoehto Saksalle -puolueen – jonka kanssa yhteistyö on ainakin toistaiseksi suljettu pois – kannatus on yli 15%, Saksankin poliittinen kenttä näyttää hyvin hajaantuneelta ja seuraavan hallituksen muodostamisesta tulee hankalaa. 

Saksan talousongelmat voivat saada piankin rinnalleen myös poliittisen kriisin. Kun kauppasotaan ja Brexit-vääntöönkään ei näy pikaisia ratkaisuja, ensi vuodesta tulee Saksan taloudelle vaikea. Taantuma-sanakin pääsee ehkä vielä käyttöön. Saksa on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita ja perinteisesti euroalueen talousveturi. Saksan ongelmat heikentävät myös Suomen talousnäkymiä.  

Luottamusluvut viittaavat syvenevään talousahdinkoon Saksassa

Saksa-1-blogi-1511-2019

Julkiset investoinnit laahanneet jäljessä jo pitkään Saksassa   

Saksa-2-blogi-1511-2019

Janin viimeisimmät kirjoitukset

Näyttää 5 hakua 95 tuloksesta

Blogi: Tavoittamaton tavoite

Finanssimaailma-blogi Markkinat Talous Jan von Gerich

Suuret keskuspankit ovat tuskailleet jo vuosikaudet tavoitetta matalamman inflaation kanssa. Keinot kovenevat, ja kevyt rahapolitiikka jatkuu entistä pidempä...

Blogi: Keskuspankkituen rajat lähestyvät

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Euroalueella keskuspankin tuki ei ole rajaton eikä keskuspankki voi loputtomasti kompensoida puuttuvia poliittisia päätöksiä, Jan von Gerich kirjoittaa.

Blogi: Menetetty vuosikymmen vai sittenkin V?

Finanssimaailma-blogi Markkinat Talous Jan von Gerich

Osakemarkkinoiden vahva veto on kyseenalaistanut myös synkimpiä talousennusteita. Onko V-mallin toipuminen myös taloudessa sittenkin vielä mahdollista? Voisi...

Blogi: Tarvitseeko Suomi EU:n koronatukea?

Finanssimaailma-blogi Markkinat Talous Jan von Gerich

Suomi saa rahaa markkinoilta pääosin alemmilla kustannuksilla kuin yhteisten velkakirjojen liikkeeseenlaskijat. Suomen valtiolla ei siis ole tarvetta turvaut...

Blogi: Tyly tuomio tulossa?

Finanssimaailma-blogi Markkinat Talous Jan von Gerich

EKP:n velkakirjaostot ovat olleet euroalueen valtionlainamarkkinoiden välttämätön tukijalka tämänkin kriisin aikana. Saksan perustuslakituomioistuin voi kuit...

Näyttää 5 hakua 95 tuloksesta