Blogi: Suomella ennätysmäiset lainamaksut edessä ensi vuonna

22.11.19 13:15 | Finanssimaailma-blogi | Talous | Jan von Gerich

Suomen valtiolla erääntyy maksettavaksi ennätysmäärä valtionlainoja ensi vuonna, mikä nostaa kokonaislainanottotarpeen yli 20 miljardiin euroon. Suuri lainanottotarve tuo sekä mahdollisuuksia että uhkia.

Harva velallinen pystyy maksamaan lainojaan kerralla pois. Asuntovelallinen yleensä lyhentää velkaa pienissä erissä pitkän ajan kuluessa. Valtio toimii toisella tavalla. Useimmilla valtioilla erääntyy suuri määrä velkaa takaisinmaksettavaksi joka vuosi. Harvalla valtiolla on edes tavoitteena maksaa kaikkea velkaa koskaan pois.

Kun velkaa erääntyy maksettavaksi, valtio käytännössä hakee uutta velkaa rahoitusmarkkinoilla ja maksaa sillä vanhan velan pois. Jollei uudelleenrahoitus jostain syystä onnistu, valtio ajautuu hyvin nopeasti maksukyvyttömyyden tilaan. Tällaisesta kehityskulusta myös muutamalla euromaalla on kivuliaita muistoja eurokriisivuosien ajalta. Velan uudelleenrahoitus ei ole itsestäänselvyys, vaikka se usein sellaiseksi mielletäänkin valtioiden tapauksessa.  

Suomen valtiolla erääntyy takaisinmaksettavaa velkaa poikkeuksellisen paljon ensi vuonna, lähes 19 miljardia euroa. Summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kun vielä hallitus suunnittelee lisävelan tarpeeksi paria miljardia euroa, nousee kokonaislainanottotarve yli 20 miljardiin euroon. Kokonaislainanottotarve ei kuitenkaan hätyyttele ennätyksiä: vuonna 2010 Suomen valtion haki markkinoilta lainaa yli 27 miljardilla eurolla, kun nettolainanottotarve oli huimat 11 miljardia euroa. Kokonaislainanottotarpeellakin mitattuna ensi vuoden lainatarve näyttäisi olevan korkein sitten vuoden 2011 ja selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.

Korkea lainanottotarve tuo mukanaan riskejä. Jos markkinaolosuhteet eivät ole otolliset, velan jälleenrahoittaminen voi olla haastavaa. Suomen valtionlainoille on edelleen löytynyt melko hyvin kysyntää markkinoilla, mutta korkea liikkeeseenlaskumäärä asettaa yläsuuntaista painetta Suomen lainakorkoihin. 

Nykyisessä korkoympäristössä korkea lainanottotarve tarjoaa myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi ensi huhtikuussa erääntyvän viitelainan kuponkikorko on 3.375%. Kun tämä laina jälleenrahoitetaan nykymarkkinakoroilla, jotka Suomen valtion tapauksessa ovat negatiiviset 10 vuoden maturiteettiin asti, Suomen valtio säästää korkokuluissa.

Suomen valtionvelka ei ole vielä poikkeuksellisen korkea, mutta jatkuva velkaantuminen on huolestuttavaa, etenkin tulevaisuuden haasteet huomioiden. Suomen tärkeimmät vertailumaat valtionlainamarkkinoilla ovat Saksa, Hollanti ja Itävalta. Näistä Saksan ja Hollannin valtion budjetit ovat ylijäämäisiä ja Itävallan suunnilleen tasapainossa samaan aikaan kun Suomen vaje on edelleen miljardiluokkaa. Suomi tuskin kompastuu vielä ensi vuoden lainatarpeidensa kanssa, mutta jollei suunta kohta muutu, verrokkiryhmämme valtionlainamarkkinoilla löytyy ihan toisten maiden joukosta.

Suomen valtiolla ennätysmäiset lainojen takaisinmaksut edessä ensi vuonna

blogi-22-11-2019

Janin viimeisimmät kirjoitukset

Näyttää 5 hakua 82 tuloksesta

Blogi: Kompensoivatko keskuspankit koronan?

Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

Antavatko osake- ja korkomarkkinat täysin päinvastaisen signaalin talousnäkymistä?

Blogi: Ensimmäinen ei ole kaunein

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Iowan esivaalikaaos kuvaa hyvin sitä suurta epävarmuutta, joka USA:n seuraavan presidentin valintaan liittyy.

Blogi: Saksan vakauden linnake vapisee

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

Saksan talous vältti ehkä teknisen taantuman, mutta sekä lyhyen että keskipitkän aikavälin haasteet ovat huomattavat.

Blogi: Usko negatiivisten keskuspankkikorkojen elvytyskykyyn hiipuu

Finanssimaailma-blogi Talous Jan von Gerich

EKP lopetti jo kertaalleen koronlaskut tasolle -0.40%, mutta tänä syksynä laskut aloitettiin uudelleen.

Näyttää 5 hakua 82 tuloksesta