Blogi: Suomi ilman työttömyyttä

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen
05.04.18 11:03 | Finanssimaailma-blogi | Talous | Olli Karkkainen

Miltä Suomi näyttäisi, jos kaikki työttömät saisivat töitä ja työttömyys poistuisi? Sain vihdoin vastauksen tähän kysymykseen. Tulokset yllättivät itsenikin.

”Työ on parasta sosiaaliturvaa”, sanotaan. Jotkut sanovat myös, että työllisyyden parantaminen on parasta tulonjakopolitiikkaa. Mutta mitä vaikutuksia työllisyyden muutoksilla on kotitalouksille, valtiolle, kunnille ja tulonjakomittareille?

Haimme vastauksia näihin kysymyksiin tutkimushankkeessamme. Apuna käytettiin laajaa rekisteriaineistoa ja mikrosimulointimallia, joiden avulla on mahdollista tilastollisia menetelmiä hyödyntäen ennustaa, mille palkkatasolle kukin työtön todennäköisimmin työllistyisi. Tämän jälkeen mallissa kaikki työttömyyspäivät muutettiin työpäiviksi ennustetulla palkalla. Simulointimallissa työttömyyden poistaminen on paljon todellisuutta helpompaa, se vaati vain muutaman rivin koodia.

Työttömyyden poistumisella olisi suuri vaikutus niiden noin 650 000 suomalaisen elämään, joita työttömyys vuosittain koskettaa. Se on siis merkittävästi suurempi joukko kuin kuukausitason työttömyystilastoissa. Suuri osa työttömyydestä on lyhytaikaista, joten työttömyyden ehtii kokea vuoden aikana suuri joukko ihmisiä. Koko kansantalouden tasolla palkkatulot kasvaisivat 12 miljardilla eurolla ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvaisivat 4,5 miljardilla eurolla. Yksilötasolla työllistyminen kasvattaisi jokaisen työttömän käteen jääviä tuloja keskimäärin 1 000 eurolla kuukaudessa. Julkiselle sektorille työttömien työllistyminen toisi lisää verotuloja (2,5 mrd. €) ja sosiaaliturvasäästöjä (5 mrd. €)

Työllisyyden muutoksilla on vaikutuksia myös tulonjako- ja köyhyysmittareihin. Tuloerojen mittarina yleisesti käytetty gini-kerroin laskisi 1,5 prosenttiyksikköä, jos työttömyys poistuisi. Tämä tarkoittaisi palaamista tuloeroissa noin 20 vuoden taakse (kts. kuvio alla). Muutos tuloeroissa on merkittävä, mutta silti yllättävän pieni, kun ottaa huomioon, että tässä kaikki työttömät työllistyisivät kokopäivätöihin. Syy yllättävän pieneen muutokseen on se, että työllisyyden muutoksilla ei ole juurikaan vaikutuksia palkkaeroihin, pääomatulojen jakaumaan tai eläkeläisten asemaan. Kun joka kolmas yli 16-vuotias suomalainen on eläkkeellä, on eläkeläisten taloustilanteella merkittävä vaikutus tulojakaumaan.

Suhteellisena köyhyysmittarina käytetään pienituloisuusastetta, joka kertoo kuinka suurella osalla väestöstä käteen jäävät tulot ovat alle 60 % mediaanista. Pienituloisuusastetta työttömyyden poistuminen pienentäisi noin 1,8 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaisi tässäkin indikaattorissa paluuta 20 vuoden takaiseen aikaan. Samalla kuitenkin 40 000 yli 65-vuotiasta siirtyisi määritelmällisesti pienituloiseksi, kun työttömyyden poistuminen nostaisi mediaanituloa ja siten myös pienituloisuusrajaa. Absoluuttisen köyhyyden mittarit paranisivat todennäköisesti enemmän, koska mediaanitulo ei niihin vaikuta.

Pienemmillä työttömyyden muutoksilla on luonnollisesti vähäisempiä vaikutuksia tulonjakomittareihin. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että työttömyyden väheneminen 10 000 henkilötyövuodella pienentäisi gini-kerrointa 0,04 prosenttiyksiköllä ja laskisi pienituloisuusastetta 0,06 prosenttiyksikköä.

Yksittäisen työttömän (ja hänen perheensä) näkökulmasta työllistyminen on merkittävä parannus. Tuloeroihin tai köyhyyteen työllisyyden paraneminen ei kuitenkaan ole mikään ihmelääke. Niiden suhteen oleellisempaa on se, mitä julkinen sektori tekee työllisyyden paranemisesta tulevilla verotuloilla ja sosiaaliturvasäästöillä. Jos nämä varat käytetään kaikista heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamiseen, on vaikutus tulonjakoon ja köyhyyteen huomattavasti pelkkää työllisyysvaikutusta positiivisempi.

Työttömyyden poistumisen vaikutus

Olli Kärkkäinen viimeisimmät kirjoitukset

Näyttää 5 hakua 22 tuloksesta

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Blogi: Kello käy, mutta työllisyyskasvua ei näy

Finanssimaailma-blogi Talous Olli Karkkainen

Hallituksen tavoite 75 % työllisyysasteesta näyttää kauniisti sanottuna erittäin haastavalta.

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Blogi: Onko perheillä varaa jättää isyysvapaita pitämättä?

Finanssimaailma-blogi Päivittäiset raha-asiat Olli Karkkainen

Isyysvapaiden käyttäminen voi parantaa perheen taloustilannetta jopa tuhansilla euroilla.

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Blogi: Luin kaikki vaaliohjelmat - mitä jäi käteen?

Finanssimaailma-blogi Talous Olli Karkkainen

Tavoitteeni oli etsiä vaaliohjelmista ja niiden julkisista taustalaskelmista puolueiden esittämät konkreettiset talouspoliittiset reformit.

Finanssimaailma-blogi: Olli Kärkkäinen

Blogi: Joka viides suomalainen käytti jouluun enemmän rahaa kuin suunnitteli

Finanssimaailma-blogi Olli Karkkainen

Oman talouden hallinnassa ennakointi ja budjetointi ovat tärkeitä lähtökohtia. Suunnitelmallisuuteen sisältyy myös yllättäviin menoihin varautuminen esimerki...

Näyttää 5 hakua 22 tuloksesta