Blogi: Presidentti Xin ote kiristyy

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu
08.03.18 13:38 | Finanssimaailma-blogi | Talous | Tuuli Koivu

Kiinan kansankongressi on poistamassa rajoitteen presidentin valtakausilta. On aika kysyä, mitä Xin talouspolitiikka ’Xiconomics’ pitää sisällään. Mihin Kiina on menossa?

Pohdittaessa Kiinan talouspolitiikan tulevaisuutta on syytä vilkaista peruutuspeiliin ja tutkailla presidentti Xin linjaa kuluneina viitenä vuonna. Takinkääntöä nimittäin tuskin on luvassa.

Ensinnäkin kannattaa huomata, että edeltäjistään poiketen Xi otti talouspolitiikan ohjat käsiinsä heti ensimmäisen 5-vuotiskautensa alussa vuonna 2012. Jälkikäteen on helppo todeta, että tämä oli yksi presidentin ensimmäisistä toimivallan laajennuksista, joita olemme sittemmin nähneet useita. Näin ollen talouspolitiikka henkilöityy paljolti juurikin presidenttiin ja nyt, kun Kiinan kansankongressi hyväksyy sunnuntaina rajoitteen poistamisen presidentin valtakausilta, Xin kädenjälki tulee näkymään Kiinan taloudessa yhä vahvemmin.

Vallan keskittymisen lisäksi toinen viime vuosien silmiinpistävistä piirteistä on Kiinan uskon vahvistuminen sen omaan talousmalliin, jossa markkinatalouden elementit kietoutuvat tiiviisti yhteen valtiojohtoisen järjestelmän kanssa. Tätä mallia markkinoidaan jo vientituotteena muihin maihin ja viimeistään nyt on todettava, että Kiinan taloudellinen nousu tapahtuu toista reittiä kuin taannoin ennustettiin. Keskustelu siirtymisestä kohti markkinataloutta on nykyisin lähes olematonta kiinalaisekonomistien parissa. Tämä on suuri muutos viime vuosikymmenelle, jolloin yksipuoluejärjestelmän ja markkinatalouden rinnakkaiselo oli usein keskustelunaiheena.

Xin ensimmäisellä kaudella talousuudistusten tahti oli melko verkkainen eikä siten eronnut Kiinan aiemmista vuosista. Siirtyminen investointivetoisesta taloudesta kohti kulutuspohjaista taloutta toki kiihtyi, mutta osittain yksityisten investointien kasvun hiipumisen myötä. Elvyttävä talouspolitiikka ja infrastruktuuri-investoinnit ovat yhä Kiinan talouden tukiranka. Se että kuluvan vuoden kasvutavoitteeksi on jälleen vahvistettu 6,5 % kuvastaa, että uudistuksissa tullaan etenemään rauhallisesti myös jatkossa. Kasvutavoitteista luopuminen on johdolle yhä vaikeaa, monista puheista huolimatta. 

Rahoitussektorin vapautus on ollut osittain näennäistä ja tempoilevaa. Vaikka rajojen yli kulkevien pääomanliikkeiden vapauttamista jatkettiin Xin valtakauden alussa, ulospäin kääntyneet valuuttavirrat muuttivat Kiinan suunnan reilu vuosi sitten päinvastaiseksi ja monia rajoitteita palautettiin käyttöön. Samanlaista liikettä on näkynyt pankkisektorin sääntelyssä. Vaikka korkosääntelystä luovuttiin asteittain, tilalle on tullut aiempaa yksityiskohtaisempaa sääntelyä. Nyt pankkisektorin toimintaa ohjataan tiukoin pankkikohtaisin määräyksin, jolloin talouspoliittisen linjan seuraamista on erittäin vaikea seurata.

Mutta eipä Xi läpinäkyvyyttä tietysti tavoittelekaan. Hänen tavoitteensa on johdattaa Kiina maailman suurimmaksi taloudeksi ja samalla kohottaa kiinalaisten ylpeyttä omasta maastaan.

Xi tietää hyvin, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi Kiinan kasvumallin on yhä terävöidyttävä. On vältettävä maailmalla usein tunnettu keskiluokkaisuuden ansa, johon monen maan nopeana alkanut kasvu on tyssännyt. Myös Kiinassa kova kasvuvauhti on jatkossa yhä vaikeampi saavuttaa, kun väestö alkaa supistuu, vilkkain työikäisen väestön siirtyminen maataloudesta palvelusektorille ja teollisuuteen hidastuu, ja maan teknologinen takamatka maailman huippuihin lyhentyy: kopiointi tuo kasvun hedelmiä paljon nopeammin kuin uusien tuotteiden kehittäminen. Lisäksi jo valmiiksi korkeat velkatasot estävät velkavivun käytön kasvun välineenä entiseen malliin, pikemminkin rahoitussektorin laajalti tunnettujen haasteiden ratkomisesta on aiheutumassa jarrutekijä Kiinan kehitykselle.  

Toiveiden ristiaallokko

Haasteet huomioiden ei olekaan realistista odottaa, että kontrollifriikiksi paljastunut Xi astuisi takavasemmalle ja uskoisi suurten tavoitteidensa toteuttamisen markkinavoimien käsiin. Pikemminkin viime vuosina on ollut nähtävissä, että Pekingin ja puolueen kontrolli on tiukentumassa yritystasolla ja sen sijaan, että valtionyrityksiä alettaisiin urakalla yksityistää, niitä todennäköisesti uudistetaan aiempaa vahvemmiksi toimijoiksi. Lippulaivahankkeita ja strategisia painopisteitä Kiinassa tulee riittämään.

Ristiriita edellä mainittujen piirteiden – vallan keskittäminen, valtion roolin vahvistaminen ja hitaat rakenneuudistukset – ja muiden maiden Kiinalle asettamien ehtojen välillä on ilmeinen. Kilpailuasetelman pitämiseksi tasapainoisena muut maat haluavat Kiinan toimivan yhä enemmän markkinatalouden tavoin ja vaativat, että Kiina avaa markkinoitaan ulkomaisille yrityksille nousevan kansainvälisen roolinsa vastapainoksi.

Xin talouspolitiikka ’Xiconomics’ tuleekin seilaamaan toiveiden ristiaallokossa tulevat vuodet. Kauppasodan välttämiseksi sopii toivoa, että kykyä kompromisseihin on myös Silkkitien itäisessä päätepisteessä. 

Kiinan kasvutavoite vuodelle 2018 on jälleen 6,5 %

Kiinan BKT 0803_2018

Tuuli Koivu viimeisimmät kirjoitukset

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Ajaako Trump USA:n taantumaan?

Finanssimaailma-blogi Talous Tuuli Koivu

Kun USA julkaisee tänään kasvulukuja, huomio on syytä kiinnittää yhteen ainoaan riviin.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Trump Kiinan herätyskellona

Talous Tuuli Koivu

Kukaan ei kaipaa Trumpin ajamaa protektionismia, mutta unilukkarina hänestä voi olla maailmantaloudelle jopa hyötyä.

Blogi: Kiina valitsee johtajia koko maailmantaloudelle

Talous Tuuli Koivu

Uuden johdon tavoite on viedä maa maailman suurimmaksi taloudeksi 2030-luvulla.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Saksan metallimiehet eivät tuo helpotusta EKP:lle

Talous Tuuli Koivu

Suomessa Saksan palkkaneuvotteluja kannattaa seurata erittäin tarkasti.