Blogi: Sote eriytyvien maakuntien Suomessa

26.02.16 12:05 | Talous | Olli Karkkainen

Nykyisten kolmekymppisten olisi hyvä pohtia jo nyt, miten he aikovat rahoittaa omat vanhuspalvelunsa. Tulevaisuudessa suomalaisten tulee nimittäin maksaa entistä suurempi osa nykyisistä sosiaali- ja terveyspalveluistaan itse. Kaupungistumisen jatkuminen puolestaan kasvattaa alueellista eriytymistä. Väestö ja työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin. Tämä vaikuttaa sekä julkisten palveluiden rahoitukseen että ihmisten omaan varallisuuteen asuntojen hintojen eriytyessä.

Virkamiehet ovat arvioineet, että hallituksen tavoittelema kolmen miljardin euron sote-säästö voidaan saavuttaa vain seuraavalla tavalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden julkinen palvelulupaus tulee määritellä siten, että ”palvelulupauksen kattama toiminta olisi osin nykyistä palvelua rajatumpi”. Tämä tarkoittaa sitä, että jos haluaa säilyttää nykyisen tasoiset sote-palvelut, on osa niistä kustannettava jatkossa itse. Pelkällä eläkkeellä ei kattavia vanhuspalveluita makseta. Tämän vuoksi tulevien vanhuuspalveluiden rahoittamiseen olisi itse kunkin syytä varautua säästämällä.

Suomalaisten varallisuudesta suurin osa koostuu omasta asunnosta. Tämän asuntovarallisuuden arvo on kehittynyt varsin eri tavoin riippuen siitä, missä päin Suomea asuu. Uudellamaalla asuntojen hinnat ovat nousseet vuosituhannen alusta noin 80 prosenttia. Esimerkiksi Kainuussa hinnat ovat nousseet paljon vähemmän, noin 30 prosenttia. Kainuussa asuntojen hinnat ovat laskeneet nyt jo neljättä vuotta putkeen. Asuntojen hintojen alueellinen eriytyminen jatkuu, jos ennusteet väestön ja työpaikkojen jatkuvasta keskittymisestä kasvukeskuksiin pitävät paikkansa.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väestömäärä kasvaa noin 280 000 hengellä seuraavan 15 vuoden aikana. Suurin osa väestönkasvusta, noin 75 prosenttia, kohdistuu Uudellemaalle.  Useissa maakunnissa, esimerkiksi Kainuussa ja Etelä-Savossa väestömäärä sen sijaan laskee. Maakuntien suhteelliset erot siis kasvavat. Vuonna 2030 Uudenmaan maakunta on väestömäärältään yli 25-kertainen Kainuuseen verrattuna.

Myös maakuntien väestörakenne muuttuu eri tahtia. Tätä voidaan tarkastella väestöllisen huoltosuhteen avulla, joka kertoo kuinka monta lasta ja eläkeikäistä on sataa työikäistä kohti. Uudellamaalla ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 58 ei-työikäistä sataa työikäistä kohti. Etelä-Savon ja Kainuun maakunnissa tämän väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan yli 90, eli huomattavasti heikompi kuin Uudellamaalla.

Väestön keskittyminen vaikuttaa asuntojen kysyntään ja asuntojen kysyntä vaikuttaa puolestaan asuntojen hintoihin. Väestöennusteiden perusteella voidaan arvioida asuntojen hintojen alueellisen eriytymisen jatkuvan. Muuttotappiokunnissa asuntojen reaaliarvo saattaa jopa laskea. Tämä asettaa valtavia haasteita niille kotitalouksille, joiden varallisuus koostuu lähes pelkästään omasta asunnosta.  Kuinka rahoittaa julkisia palveluita täydentävät sote-palvelut, jos varallisuus on sidottuna omaan asuntoon, jota on vaikea saada myydyksi?

Nykyisten viisikymppisten olisikin syytä pohtia viimeistään nyt, kuinka he aikovat vanhuspalvelunsa 2030-luvulla rahoittaa. ”Sote-säästötili” voisi olla hyvä ajatus myös nykyisille kolmekymppisille, koska kuka tietää, mitä julkisia sote-palveluita on tarjolla 2050-luvulla. Tosin saattaa toki olla, että nykyistä sote-uudistusta valmistellaan vielä 2080-luvulla.

Latest blog posts from Olli Kärkkäinen

Blogi: Ilmaisen ämpärin ansa

Päivittäiset raha-asiat Olli Karkkainen

Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja ilmaisen ämpärin ansa.

Blogi: Veroyllätys pelastaa ostovoiman

Talous Olli Karkkainen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus sisälsi tänä vuonna yllätyksen.

Blogi: Norsu paljastaa: suomalaiset ovat globalisaation voittajia

Talous Olli Karkkainen

Moni kokee jääneensä paitsi globaalin kasvun hedelmistä.

Blogi: Työpaikat vaihtavat paikkakuntaa, ihmiset eivät

Asuminen ja lainat Talous Olli Karkkainen

Kaupungistumisen myötä nykyistä suurempi osa työpaikoista keskittyy kasvukeskuksiin.

Blogi: Rationaalista rakkautta

Talous Olli Karkkainen

Tiedätkö miksi avioitumistilastoissa on piikki 49 ikävuoden kohdalla?