Blogi: Onko perustulo kokeilun arvoinen?

31.03.16 12:19 | Talous | Olli Karkkainen

Eilen julkaistu esiselvitys perustulokokeilusta on liitteineen yli 300-sivuinen kattava katsaus. Raportin kannustinlaskelmat valitettavasti osoittavat, että hallituksen tavoitetta työnteon kannustimien parantamisesta ei realististen perustulomallien avulla saavuteta. Jos perustuloa silti kokeillaan, sen tavoitteita on muutettava kannustinongelmien vähentämisestä esimerkiksi tukien vastikkeettomuuden vaikutusten tutkimiseen.

Perustulokokeilu on yksi nykyhallituksen toimista, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja kannustavammaksi. Kokeilun keskeisenä tavoitteena on tutkia, voidaanko perustulon avulla helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista sekä poistaa kannustinloukkuja.

Esiselvityksessä käsitellään useita vaihtoehtoisia malleja perustulolle. Tutkimusryhmä ehdottaa lopulta kokeiltavaksi malliksi osittaista perustuloa, jonka suuruus olisi 550–750 euroa kuussa. Tässä mallissa perustulon lisäksi maksettaisiin edelleen muun muassa ansiosidonnaisia etuuksia, asumistukea ja toimeentulotukea.

Jos osittainen perustulo rahoitetaan ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvasäästöjen avulla, tulisi tasaveroasteen olla 43,5–52,5 %. Tämä kiristäisi monen verotusta, mutta kaikille maksettava perustulo kompensoisi suureksi osaksi veronkiristykset, jolloin palkansaajien käteen jäävät tulot eivät juuri muuttuisi.

Raportissa tarkastellaan erilaisten perustulomallien vaikutuksia työnteon kannustimiin. Laskelmat osoittavat aikaisempien selvitysten tavoin, että perustulon avulla ei kannustinloukkuja kyetä merkittävästi poistamaan. Monissa tapauksissa työllistymisen kannustimet jopa heikkenevät. Syy tähän on se, että asumistuki, toimeentulotuki ja ansiosidonnainen työttömyysturva ovat merkittävimpiä syitä kannustinloukkuihin. Siten mikään malli, jossa nämä etuudet säilytetään, ei voi merkittävästi työnteon kannustimia parantaa.

Perustuloraportissa esitetään, että perustulolla voidaan parantaa työnteon kannustimia, jos tasaverojärjestelmän sijaan säilytettäisiin nykyinen verojärjestelmä. Tämän mallin ongelma on se, että siinä tapauksessa perustulomalli ei ole suinkaan budjettineutraali, vaan 9–11 miljardia euroa alijäämäinen. Ei liene mikään yllätys, että 11 miljardin veronkevennyksellä saataisiin parannettua työnteon kannustimia merkittävästi myös ilman perustuloa.

Kannattaako perustuloa kokeilla, jos sen keskeisin tavoite työnteon kannustimien parantamisesta ei kokeiltavan perustulomallin avulla toteudu? Kyllä, mutta silloin kokeilun tavoitetta on muutettava alkuperäisestä. Perustulokokeilun avulla voitaisiin tutkia, kuinka tukien vastikkeettomuus vaikuttaisi ihmisten käyttäytymiseen, vaikka työnteon kannustimet eivät nykyisestä parantuisikaan. Passivoisiko vastikkeeton perustulo työttömiä ja nuoria, vai olisiko sillä pikemminkin aktivoiva vaikutus? Tämä on mielenkiintoinen kysymys, johon perustulokokeilun avulla voitaisiin vastata.

Kelan johtama tutkimusryhmä on tehnyt perusteellista työtä perustulon esiselvityksen kirjoittamisessa. Raportin perusteella vaikuttaa siltä, että realististen perustulomallien avulla on vaikea tutkia työnteon kannustinten työllisyysvaikutuksia, koska kyseiset mallit eivät kannustimia paranna. Jos työnteon kannustimia halutaan merkittävästi parantaa, on joko sosiaaliturvan tasoa leikattava tai tehtävä miljardien veronkevennykset. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei ole helppoa tai poliittisesti realistista.

Latest blog posts from Olli Kärkkäinen

Blogi: Ilmaisen ämpärin ansa

Päivittäiset raha-asiat Olli Karkkainen

Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja ilmaisen ämpärin ansa.

Blogi: Veroyllätys pelastaa ostovoiman

Talous Olli Karkkainen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus sisälsi tänä vuonna yllätyksen.

Blogi: Norsu paljastaa: suomalaiset ovat globalisaation voittajia

Talous Olli Karkkainen

Moni kokee jääneensä paitsi globaalin kasvun hedelmistä.

Blogi: Työpaikat vaihtavat paikkakuntaa, ihmiset eivät

Asuminen ja lainat Talous Olli Karkkainen

Kaupungistumisen myötä nykyistä suurempi osa työpaikoista keskittyy kasvukeskuksiin.

Blogi: Rationaalista rakkautta

Talous Olli Karkkainen

Tiedätkö miksi avioitumistilastoissa on piikki 49 ikävuoden kohdalla?