Blogi: Työpaikat vaihtavat paikkakuntaa, ihmiset eivät

30.05.16 10:22 | Asuminen ja lainat | Talous | Olli Karkkainen

Kaupungistumisen myötä nykyistä suurempi osa työpaikoista keskittyy kasvukeskuksiin. Tämä asettaa haasteita sekä työntekijöille että muuttoliikkeisiin sopeutuville kunnille. Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin varsin haluttomia muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Samanaikaisesti työvoimapalveluiden siirtyminen valtiolta maakuntien vastuulle saattaa hankaloittaa työvoiman alueellista liikkuvuutta.

Nordean asumista käsittelevässä kyselytutkimuksessa yli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he eivät olisi valmiita muuttamaan nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan mihinkään työn perässä. Tämä on varsin korkea osuus etenkin kun ottaa huomioon että kyselytutkimuksessa lyhin vaihtoehto oli muuttaa enintään 50 kilometrin päähän nykyiseltä asuinpaikkakunnalta.

Alueellisesti tarkasteltuna pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa muuttohalukkuus on muuta Suomea suurempaa. Pohjois- ja Länsi-Suomessa puolestaan lähes puolet vastaajista ilmoitti, etteivät he olisi valmiita muuttamaan nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan työn perässä. Opiskelijat ja nuoret olivat positiivinen poikkeus yleisessä muuttohaluttomuudessa. Opiskelijoista neljäsosa vastasi että olisi valmis muuttamaan jopa yli tuhannen kilometrin päähän työn perässä.

Vaikka suomalaiset eivät näyttäisi olevan kovin halukkaita muuttamaan työn perässä, on suomalaisilla valmiutta nykyistä pidempiin työmatkoihin. Tämä selviää Sitran teettämästä Uuden työn valmiudet -kyselytutkimuksesta, jossa yli puolet vastaajista ilmoitti olevansa valmis nykyistä pidempään työmatkaan uuden työn vuoksi. Vaikuttaa siis siltä, että suomalaiset ovat valmiita luopumaan vapaa-ajastaan säilyttääkseen nykyisen asuinpaikkansa. Tulevaisuudessa pendelöinti voi lisääntyä ja työmatkat pidentyä, mutta tämä ratkaisee vain osan työmarkkinoiden alueellisesta kohtaanto-ongelmasta. Vaikka työmatkaan käytettyä aikaan hieman lisättäisiin, niin Sallasta ei vaan Turkuun asti pendelöidä.

Aluehallintouudistuksen yhteydessä nykyisten TE-keskusten palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Tämä voi vaikeuttaa työnvälityksen koordinointia ja siten heikentää työttömien liikkumista maakuntarajojen yli. Maakunta hyötyy enemmän siitä, että työtön työllistyy maakunnan sisälle. Siksi on riski, että maakuntien vastuulla oleva työnvälitys painottaa liiaksi maakuntien sisäisiä työpaikkoja, jolloin alueellinen liikkuvuus jää nykyistäkin vähäisemmäksi.

On ymmärrettävää, että moni työtön haluaa työpaikan ensisijaisesti nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan. Tämä voi kuitenkin pidentää työttömyyttä ja heikentää työllistymismahdollisuuksia. Jos esimerkiksi hakee ensimmäisen vuoden ajan töitä ainoastaan lähialueeltaan, on tuon vuoden jälkeen pitkäaikaistyöttömänä työllistymisen mahdollisuudet paljon heikommat.

Tilastojen mukaan suomalaiset ovat entistä kansainvälisempiä. Maastamuutto on kiihtynyt viime vuosina kaikissa ikäluokissa, nopeimmin eläkeikäisten joukossa. Samaan aikaan kuntien välinen muuttoliike suhteessa väestön kokoon on kuitenkin pysynyt ennallaan.

Suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvukeskuksiin ja myös väestön ennustetaan keskittyvän tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän suuriin kaupunkeihin. Suomalaisten muuttohalukkuus vaikuttaa olevan kuitenkin vaimeaa. Tämä aiheuttaa alueellista kohtaanto-ongelmaa, jonka takia Suomessa voi olla eri alueilla samanaikaisesti sekä työttömyyttä että pulaa työntekijöistä.

Hallituksen olisikin syytä pohtia toimia, joilla alueellista liikkuvuutta voitaisiin edistää. Tai vähintäänkin tulisi pidättäytyä toimista, joilla liikkuvuutta hidastetaan. Hallituksen ehdotus työttömyysturvan liikkuvuusavustuksen laajentamisesta voi edistää työttömien työn perässä muuttamista. Toisaalta aluehallintouudistuksen yhteydessä on pidettävä huoli siitä, että työvoimapalveluiden siirtyminen maakuntien vastuulle ei heikennä työttömien liikkumista maakuntarajojen yli.

Työn perässä muuttaminen

Liite: Kyselytutkimuksen tulokset (pdf, 498 KB) 

Latest blog posts from Olli Kärkkäinen

Blogi: Ilmaisen ämpärin ansa

Päivittäiset raha-asiat Olli Karkkainen

Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja ilmaisen ämpärin ansa.

Blogi: Veroyllätys pelastaa ostovoiman

Talous Olli Karkkainen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus sisälsi tänä vuonna yllätyksen.

Blogi: Norsu paljastaa: suomalaiset ovat globalisaation voittajia

Talous Olli Karkkainen

Moni kokee jääneensä paitsi globaalin kasvun hedelmistä.

Blogi: Rationaalista rakkautta

Talous Olli Karkkainen

Tiedätkö miksi avioitumistilastoissa on piikki 49 ikävuoden kohdalla?