Blogi: Norsu paljastaa: suomalaiset ovat globalisaation voittajia

05.08.16 10:26 | Talous | Olli Karkkainen

Kesän aikana vastaani tuli useissa medioissa ”norsukuvio”. Tämä Christoph Laknerin ja Branko Milanovicin tutkimuksen  kuvio osoittaa, että monien kehittyneiden maiden alempi keskiluokka ei ole hyötynyt globalisaatiosta. Tätä on esitetty selitykseksi globalisaatiota vastustavien poliittisten liikkeiden kannatukselle. Tutkimusaineistoa tarkastelemalla huomaa, että suomalaiset ovat kuitenkin kuuluneet globalisaation voittajien joukkoon.

Alla olevasta hieman norsua muistuttavasta (siitä lempinimi) kuviosta voidaan nähdä, kuinka paljon kotitalouksien reaalitulot ovat kasvaneet vuosina 1988–2008 maailman tulojakauman eri kohdissa. Kaikki suomalaiset löytyvät tästä kuviosta maailman suurituloisimmasta viidenneksestä.

Tulot ovat kasvaneet eniten globaalissa keskiluokassa. Tätä selittää etenkin Kiinan, mutta myös muun Aasian keskiluokan tulojen nopea kasvu. Koko maailman tasolla tuloerot ovat siis pienentyneet ja köyhyys vähentynyt. Toinen merkittävä voittajaryhmä on suurituloisin prosentti maailman väestöstä. Sen sijaan tuloprosenteissa 80–90 reaalitulojen kasvu on ollut 20 vuoden aikana lähes olematonta. Näihin ryhmiin kuuluu suuri osa kehittyneiden maiden alemmista tuloluokista, myös Suomen pienituloisempi puolikas. Norsukuviota nopeasti tulkiten voisi luulla, että myös Suomen alempi keskiluokka kuuluisi globalisaation häviäjien joukkoon. Näin ei kuitenkaan ole.

Reaalitulojen_kasvu_maailmassa_

Lakner ja Milanovic ovat julkaisseet käyttämänsä tutkimusaineiston muiden tutkijoiden hyödynnettäväksi. Aineiston avulla on mahdollista tarkastella, kuinka suomalaisten tulot ovat kehittyneet muuhun maailmaan verrattuna. Alla olevasta kuviosta löytyy suomalaisten reaalitulojen muutos eri tulokymmenyksissä 1988–2008 ja vertailukohtana on reaalitulojen kasvun maailmanlaajuinen keskiarvo (24 %).

Reaalitulojen_kasvu_Suomessa 

Kuviosta voidaan nähdä, että reaalitulot ovat kasvaneet Suomessa kaikissa tulokymmenyksissä, mutta suurituloisimmilla tulojen kasvu on ollut muita nopeampaa. Suurimmalla osalla suomalaisista tulojen kasvu on ollut kuitenkin maailman keskiarvoa nopeampaa, eli suomalaiset ovat hyötyneet maailmantalouden kasvusta keskimääräistä enemmän.

Toinen tapa vertailla suomalaisten tulojen kehitystä muuhun maailmaan on tarkastella suomalaisten paikkaa koko maailman tulojakaumassa. Alla olevaan kuvioon on piirretty suomalaisten tulokymmenysten sijainti globaalissa tulojakaumassa vuosina 1988 ja 2008. Kaikkien suomalaisten tulokymmenysten suhteellinen asema maailman tulonjaossa on parantunut tarkasteltujen 20 vuoden aikana. Parannusta on tapahtunut niin pieni-, keski- kuin suurituloistenkin suhteellisessa asemassa. Kokonaisuutena suomalaiset ovat siis parantaneet asemiaan globaalissa tulonjaossa.

Suomen tulokymmenysten sijainti 

Globalisaatio ja automatisaatio asettavat paineita monien kehittyneiden maiden (alemmalle) keskiluokalle. Moni kokee jääneensä paitsi globaalin kasvun hedelmistä. Tällä on vaikutuksia myös politiikassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tutkittu politiikan polarisoituneen erityisesti niillä alueilla, jotka ovat kärsineet eniten Kiinan tuonnista. Polarisoitumista kauemmas poliittisesta keskustasta on tapahtunut sekä vasemmistossa että oikeistossa. Vaikuttaa siltä, että politiikassa on syntynyt uusi jakolinja globalisaation vastustajien ja kannattajien välille. Tämä jakolinja näkyi niin Britannian brexit-äänestyksessä kuin Yhdysvaltojen presidentinvaalikeskustelussakin.

Laknerin ja Milanovicin norsukuvio on hyödyllinen havainnollistaja globalisaatiokeskustelussa. Sitä tulkitessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että erot maiden välillä voivat olla suuria. Esimerkiksi suomalaiset näyttäisivät hyötyneen globalisaatiosta ja parantaneen asemiaan globaalissa tulonjaossa ainakin vuoteen 2008 asti. Tästä huolimatta keskustelu globalisaation hyödyistä ja haitoista on todennäköisesti jatkossakin osa myös Suomen poliittista keskustelua.

Latest blog posts from Olli Kärkkäinen

Blogi: Ilmaisen ämpärin ansa

Päivittäiset raha-asiat Olli Karkkainen

Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja ilmaisen ämpärin ansa.

Blogi: Veroyllätys pelastaa ostovoiman

Talous Olli Karkkainen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus sisälsi tänä vuonna yllätyksen.

Blogi: Työpaikat vaihtavat paikkakuntaa, ihmiset eivät

Asuminen ja lainat Talous Olli Karkkainen

Kaupungistumisen myötä nykyistä suurempi osa työpaikoista keskittyy kasvukeskuksiin.

Blogi: Rationaalista rakkautta

Talous Olli Karkkainen

Tiedätkö miksi avioitumistilastoissa on piikki 49 ikävuoden kohdalla?