Blogi: Digiloikka on kulttuuriharppaus

14.06.17 13:36 | Digipalvelut | Tulevaisuuden pankki

Kun twiittiin muistaa lisätä avainsanaksi jonkun pankki-ihmisten tämän hetkisistä suosikkitermeistä, kuten sanat #PSD2, #OpenBanking, #Disruption tai #Fintechs, saa osumia ja tykkäyksiä Twitterissä. Kuitenkin näiden rinnalle on vihdoin nousemassa ymmärrys siitä, että kun puhumme finanssisektorin digitsunamista, se ei tule tapahtumaan teknologian tai lainsäädännön, vaan kulttuurimurroksen kautta. 

PSD2-maksupalveludirektiivi on hieno juttu, mutta lopulta pelkkää semantiikkaa. Pankeilla on #PSD2-ajassakin mahdollisuus jatkaa digitsunamin aallonmurtajien rakentamista. Tämä tapahtuu rajoittamalla kolmansien osapuolten tarjoamien palveluiden onnistumisen edellytyksiä supistamalla direktiivi lain ja teknologian minimivaateet toteuttavaksi projektiksi. Kaikkien eurooppalaisten pankkien järjestelmissä ei tule olemaan helppokäyttöisiä “plug and play” -pistorasioita asiakastiedolle, vaan jokaisella pankilla on aika vapaat kädet toteuttaa direktiivin vaatimukset parhaaksi katsomallaan tavalla.

Onneksi me Nordeassa ajattelemme toisin. Koska #PSD2 ja #OpenBanking eivät itsessään varmista, että asiakkaamme saavat jatkossa Tesloja T-Mallin Fordien sijaan, haluamme asettaa oman rimamme korkeammalle. Ajattelemme, että PSD2 avaa uuden yhteistyön aikakauden. Uuden ajattelun avainsanoja ovatkin #yhteistyö ja #kumppanuus. Asiakkaillemme tarjottavien palveluiden kirjo kasvaa. Samoin haluamme ruokkia ja hoitaa uudenlaista yhteistyön hedelmätarhaa miettimällä pidemmälle kuin laki ja teknologia määräisi, eli sitä kuinka teemme yhdessä kumppaneidemme kanssa parempaa liiketoimintaa.

Nordean konsernijohtaja Casper Von Koskull totesi taannoin Digipigs and digistocks -artikkelissa, että olemme miljardiluokan teknologiapanostustemme takia itsekin jo fintech ja tulevaisuudessa meidän pitää myös ajatella ja toimia kuin fintech. Samoin Nordean Erik Zingmark on puhunut osuvasti siitä, että kulttuuri – ei fintechit – on pankkien todellinen haaste. Allekirjoitan tämäntyyppiset ulostulot sataprosenttisesti. Miksi? Koska olet mitä ajattelet. Suosikkipuhujaani Petri Rajaniemeä lainaten: “Tulokset muuttuvat, kun toiminta muuttuu. Toiminta muuttuu, kun ajattelu muuttuu. Ajattelu muuttuu vain kyseenalaistamalla nykyinen tapa ajatella”. Petrin ajatusketjua jatkaen väittäisin, että olemme pankkina juuri nyt sellaisessa murroskohdassa, missä sen nykyisen ajattelutavan kyseenalaistaminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Korporaatio-oppeja startupeille ja vice versa

Mitä sen uuden ajattelun pitäisi sitten olla? Olen vapaa-ajallani ja taustoistani johtuen kirjoitellut satunnaisesti Facebookiin blogisarjaa “Korporaatio-oppeja startupeille ja vice versa”. Omat havaintoni tiivistän alla kolmeen kohtaan:

1. Suhtautuminen avoimuuteen: mitä pienet edellä, sitä suuret perässä. Piilaakson, Israelin ja muiden startup-keskittymien menestysresepteistä yksi tärkeimmistä on ”Ole avoin, keskustele, jaa.” Tee siis yhteistyötä yli organisaatiorajojen ja rakenna aitoja strategisia kumppanuuksia.

2. Rohkeus, kokeilun kulttuuri, epäonnistumisten hyväksyminen: anna organisaatiollesi lupa kokeilla, yrittää ja myös epäonnistua. Jos kaikki onnistuu, yrität liian vähän. Rohkeuden vastinpari on pelko. Tee kaikki tarvittava, jotta pelko ei ohjaa organisaatiossasi päätöksentekoa. Muutos vaatii rohkeutta kaikilla organisaation tasoilla. 

3. Hierarkioista verkostomallisiin organisaatioihin: yksikkörajat ylittävien verkostojen luominen, tehokkaampien viestintätapojen käyttäminen. Jos vasemman käden nimetön ei tiedä mitä saman käden pikkurilli tekee, asialle kannattaa tehdä jotain. Tee näkyväksi, kommunikoi, sillä mikäli strategia on vain paperia, sillä ei ole mitään arvoa.

Ajattele uudella tavalla. Edusta uusia arvojamme. Lataa uusi kulttuurimme itseesi tästä. Näinkö se toimii, näinkö helppoa se on? Ei ole. Jos ihmisen ajattelun päivittäminen olisi helppoa, menestyvät yritykset eivät kaatuisi taantuessaan ja kuihtuessaan omaan kyvyttömyyteensä uudistua. Silti sata vuotta sitten kovimmista globaaleista TOP100-brandeista taitaa olla hengissä vain Coca Cola. 99/100 yrityksestä ei siis ole pystynyt uudistumaan silloin, kun siihen on ollut tarve. Entä osaammeko me Nordeassa uudistua, kasvaa ja kehittyä ajan vaatimusten mukaisesti? Pystymmekö kyseenalaistamaan oman vanhan ajattelumme, jotta olemme parempien ajatusten kautta paremman tekemisen äärellä ja saavutamme lopulta myös parempia tuloksia? Uskon siihen itse, koska näen työssäni, kuinka isokin laiva kääntyy, kunhan on kapteeni, joka löytää sumun keskeltä oikean suunnan.

Jussi Muurikainen blog 2016Kirjoittaja Jussi Muurikainen on digiajan moniottelija. Hän on ollut useissa Fintech-startupeissa perustajana, neuvontajana ja omistajana. Nordealla Muurikainen vastaa digitarjoaman kehittämisestä yritysasiakkaille.

Muurikaista voi seurata twitterissä @jupander sekä hashtagilla #TheNewNordea

Blogi on julkaistu myös englanninkielisenä @ The Digital Hub.

Edellinen blogikirjoituksia

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Suomessa syytä pelätä korkojen nousua muita enemmän

Talous Jan von Gerich

Suomen asuntovelalliset ovat erityisen alttiita korkojen nousulle.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Trump Kiinan herätyskellona

Talous Tuuli Koivu

Kukaan ei kaipaa Trumpin ajamaa protektionismia, mutta unilukkarina hänestä voi olla maailmantaloudelle jopa hyötyä.

Blogi: Aika on rahaa - lapsillemmekin

Säästäminen ja sijoittaminen Hanna Porkka

Jo Albert Einstein kuvasi korkoa korolle -ilmiötä maailman 8. ihmeeksi. Ilmiö tarkoittaa, että sijoittaessaan saa tuottoa paitsi alun perin sijoittamalleen p...

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: Voisiko velkapommi ratkaista Suomen velkaantumisongelman?

Talous Jan von Gerich

Suomen valtio myi muutama viikko sitten 5-vuotista lainaa korolla -0.267 %.

Blogi: Kiina valitsee johtajia koko maailmantaloudelle

Talous Tuuli Koivu

Uuden johdon tavoite on viedä maa maailman suurimmaksi taloudeksi 2030-luvulla.