Blogi: Digiloikka on kulttuuriharppaus

Network data
14.06.17 13:36 | Digipalvelut | Tulevaisuuden pankki

Kun twiittiin muistaa lisätä avainsanaksi jonkun pankki-ihmisten tämän hetkisistä suosikkitermeistä, kuten sanat #PSD2, #OpenBanking, #Disruption tai #Fintechs, saa osumia ja tykkäyksiä Twitterissä. Kuitenkin näiden rinnalle on vihdoin nousemassa ymmärrys siitä, että kun puhumme finanssisektorin digitsunamista, se ei tule tapahtumaan teknologian tai lainsäädännön, vaan kulttuurimurroksen kautta. 

PSD2-maksupalveludirektiivi on hieno juttu, mutta lopulta pelkkää semantiikkaa. Pankeilla on #PSD2-ajassakin mahdollisuus jatkaa digitsunamin aallonmurtajien rakentamista. Tämä tapahtuu rajoittamalla kolmansien osapuolten tarjoamien palveluiden onnistumisen edellytyksiä supistamalla direktiivi lain ja teknologian minimivaateet toteuttavaksi projektiksi. Kaikkien eurooppalaisten pankkien järjestelmissä ei tule olemaan helppokäyttöisiä “plug and play” -pistorasioita asiakastiedolle, vaan jokaisella pankilla on aika vapaat kädet toteuttaa direktiivin vaatimukset parhaaksi katsomallaan tavalla.

Onneksi me Nordeassa ajattelemme toisin. Koska #PSD2 ja #OpenBanking eivät itsessään varmista, että asiakkaamme saavat jatkossa Tesloja T-Mallin Fordien sijaan, haluamme asettaa oman rimamme korkeammalle. Ajattelemme, että PSD2 avaa uuden yhteistyön aikakauden. Uuden ajattelun avainsanoja ovatkin #yhteistyö ja #kumppanuus. Asiakkaillemme tarjottavien palveluiden kirjo kasvaa. Samoin haluamme ruokkia ja hoitaa uudenlaista yhteistyön hedelmätarhaa miettimällä pidemmälle kuin laki ja teknologia määräisi, eli sitä kuinka teemme yhdessä kumppaneidemme kanssa parempaa liiketoimintaa.

Nordean konsernijohtaja Casper Von Koskull totesi taannoin Digipigs and digistocks -artikkelissa, että olemme miljardiluokan teknologiapanostustemme takia itsekin jo fintech ja tulevaisuudessa meidän pitää myös ajatella ja toimia kuin fintech. Samoin Nordean Erik Zingmark on puhunut osuvasti siitä, että kulttuuri – ei fintechit – on pankkien todellinen haaste. Allekirjoitan tämäntyyppiset ulostulot sataprosenttisesti. Miksi? Koska olet mitä ajattelet. Suosikkipuhujaani Petri Rajaniemeä lainaten: “Tulokset muuttuvat, kun toiminta muuttuu. Toiminta muuttuu, kun ajattelu muuttuu. Ajattelu muuttuu vain kyseenalaistamalla nykyinen tapa ajatella”. Petrin ajatusketjua jatkaen väittäisin, että olemme pankkina juuri nyt sellaisessa murroskohdassa, missä sen nykyisen ajattelutavan kyseenalaistaminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Korporaatio-oppeja startupeille ja vice versa

Mitä sen uuden ajattelun pitäisi sitten olla? Olen vapaa-ajallani ja taustoistani johtuen kirjoitellut satunnaisesti Facebookiin blogisarjaa “Korporaatio-oppeja startupeille ja vice versa”. Omat havaintoni tiivistän alla kolmeen kohtaan:

1. Suhtautuminen avoimuuteen: mitä pienet edellä, sitä suuret perässä. Piilaakson, Israelin ja muiden startup-keskittymien menestysresepteistä yksi tärkeimmistä on ”Ole avoin, keskustele, jaa.” Tee siis yhteistyötä yli organisaatiorajojen ja rakenna aitoja strategisia kumppanuuksia.

2. Rohkeus, kokeilun kulttuuri, epäonnistumisten hyväksyminen: anna organisaatiollesi lupa kokeilla, yrittää ja myös epäonnistua. Jos kaikki onnistuu, yrität liian vähän. Rohkeuden vastinpari on pelko. Tee kaikki tarvittava, jotta pelko ei ohjaa organisaatiossasi päätöksentekoa. Muutos vaatii rohkeutta kaikilla organisaation tasoilla. 

3. Hierarkioista verkostomallisiin organisaatioihin: yksikkörajat ylittävien verkostojen luominen, tehokkaampien viestintätapojen käyttäminen. Jos vasemman käden nimetön ei tiedä mitä saman käden pikkurilli tekee, asialle kannattaa tehdä jotain. Tee näkyväksi, kommunikoi, sillä mikäli strategia on vain paperia, sillä ei ole mitään arvoa.

Ajattele uudella tavalla. Edusta uusia arvojamme. Lataa uusi kulttuurimme itseesi tästä. Näinkö se toimii, näinkö helppoa se on? Ei ole. Jos ihmisen ajattelun päivittäminen olisi helppoa, menestyvät yritykset eivät kaatuisi taantuessaan ja kuihtuessaan omaan kyvyttömyyteensä uudistua. Silti sata vuotta sitten kovimmista globaaleista TOP100-brandeista taitaa olla hengissä vain Coca Cola. 99/100 yrityksestä ei siis ole pystynyt uudistumaan silloin, kun siihen on ollut tarve. Entä osaammeko me Nordeassa uudistua, kasvaa ja kehittyä ajan vaatimusten mukaisesti? Pystymmekö kyseenalaistamaan oman vanhan ajattelumme, jotta olemme parempien ajatusten kautta paremman tekemisen äärellä ja saavutamme lopulta myös parempia tuloksia? Uskon siihen itse, koska näen työssäni, kuinka isokin laiva kääntyy, kunhan on kapteeni, joka löytää sumun keskeltä oikean suunnan.

Jussi Muurikainen blog 2016Kirjoittaja Jussi Muurikainen on digiajan moniottelija. Hän on ollut useissa Fintech-startupeissa perustajana, neuvontajana ja omistajana. Nordealla Muurikainen vastaa digitarjoaman kehittämisestä yritysasiakkaille.

Muurikaista voi seurata twitterissä @jupander sekä hashtagilla #TheNewNordea

Blogi on julkaistu myös englanninkielisenä @ The Digital Hub.

Edellinen blogikirjoituksia

Uusi podcastimme vie tulevaisuuden pankin pulssille

Digipalvelut Tulevaisuuden pankki

Pulssilla-sarjan jaksot käsittelevät niin teknologista murrosta, tulevaisuuden palveluita kuin fintechien ja startupien asemaa perinteisten pankkien kumppane...

Finanssimaailma-blogi: Aki Kangasharju

Blogi: Terveen merkki on pelottava

Talous Finanssimaailma-blogi Aki Kangasharju

Korkeampi volatiliteetti olisi terveen merkki, mutta siihen pääseminen voi laukaista globaalin taantuman.

Blogi: Vaaniiko taantuma jo USA:n taloutta?

Talous Finanssimaailma-blogi Jan von Gerich

USA:n nousukauden jatkuminen on Suomen taloudelle positiivinen asia.

Finanssimaailma-blogi: Jan von Gerich

Blogi: USA:n mittava verouudistus näkyy myös Suomessa

Talous Jan von Gerich

Runsaasta kritiikistä huolimatta veromuutokset näkyvät vahvasti taloudessa ja markkinoilla ensi vuonna.

Finanssimaailma-blogi: Lippo Suominen

Vuoden 2018 mustien joutsenten metsästys

Säästäminen ja sijoittaminen

Sijoittajien keskuudessa on taas muutaman vuoden tauon jälkeen vahva yksimielisyys rahoitusmarkkinoiden näkymistä.