Lähes puolet suomalaisista elää kädestä suuhun

14.01.10 10:55 | Lehdistötiedotteet

Monet ihmiset haluavat pitää itsellään vararahastoa, jonka tarpeen vaatiessa saa helposti käyttöönsä. Tällaista puskurirahastoa voi tarvita esimerkiksi sairastumisen, yllättävän remontin tai työpaikan menetyksen yhteydessä. Nordea kysyi suomalaisilta, kuinka suuri tällaisen vararahaston pitäisi olla. Lisäksi kysyttiin, minkä verran ihmisillä on säästössä pahan päivän varalle.

Lähes puolet vastanneista on sitä mieltä, että ihannetilanteessa sopiva puskurirahaston koko olisi kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaava rahamäärä. Vain joka kuudes vastaajista sanoo, että puskurirahastoksi riittää noin yhden kuukauden nettotulot tai sitä pienempi määrä. Etenkin nuoret aikuiset ja keskituloiset ovat tätä mieltä. Vain neljä vastaajaa sadasta ei pidä minkäänlaista vararahastoa tarpeellisena.

Lähes neljänneksellä vastaajista - mikä koko väestöön suhteutettuna vastaa noin 800 000 suomalaista - ei tosiasiassa ole minkäänlaista puskurirahastoa. Ilman vararahastoa elävät etenkin alle 40-vuotiaat ja pienituloiset vuokralla asujat.

- Yhden kuukauden nettotuloja vastaava tai vieläkin pienempi summa on varattuna noin joka neljännellä suomalaisella. Yhteensä lähes puolet kyselyyn vastanneista on varsin haavoittuvassa taloudellisessa asemassa, jos heille koituu jostakin syystä yllättäviä menoja, summaa Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Joka neljännellä ihanteellinen vararahasto

Vain joka neljäs vastaaja on onnistunut kokoamaan itselleen kahden tai kolmen kuukauden nettotuloja vastaavan summan pahan päivän varalle. Suurituloiset ja 54-65 -vuotiaiden ikäluokka puolestaan omaa jopa yli 9 kuukauden nettotuloja vastaavia puskurirahastoja.

- Sopivan vararahaston koko on tietysti aika henkilökohtainen asia. Jos asuuvanhassa omakotitalossa, täytyy yllättäviin korjausmenoihin varautua eri tavalla kuin uudehkossa kerrostaloyhtiössä asuessa. Lapsiperheen arjessa puolestaan kodinkoneet ovat kovassa käytössä, ja pesukoneen hajoaminen voi olla pieni katastrofi. Tärkeää on myös huolehtia riittävästä vakuutusturvasta, Numminen jatkaa.

Taloudellista turvaa tarvitaan myös työttömyyden kohdatessa. Monissa työttömyyskassoissa päivärahahakemukset ovat ruuhkautuneet, ja voi kestää parikin kuukautta ennen kuin työttömyyskorvausta saa. Toisaalta liian isojakaan puskurisäästöjä Numminen ei kuitenkaan kannusta kasaamaan.

- Jos säästöjä on vaikkapa tuo 9 kuukauden nettotuloja vastaava summa, on kysymys jo sen verran isoista rahoista, että ne kannattaa mieluummin sijoittaa tuottavasti kuin pitää matalakorkoisilla käyttelytileillä, muistuttaa Numminen.

Nordea haastatteli yli tuhatta 16-65 -vuotiasta suomalaista viime vuoden loka-marraskuussa. Tähän ikäryhmään kuuluu n. 3,5 miljoonaa suomalaista. Vastaava tutkimus tehtiin Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Lisätietoja:

Yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen, 09 165 88218
Konserniviestintä, Anni Kuusisto, 09 165 42653