Maailmantalous jatkaa myötätuulessa

19.01.11 9:00 | Lehdistötiedotteet

Maailmantalous on myötätuulessa vuosina 2011 ja 2012. Teollisuustuotannon nousu vauhdittuu uudelleen, ja myös palvelusektori tukee enenevässä määrin kehittyneiden maiden nousua. Erityisesti Yhdysvalloissa talouden näkymät ovat oleellisesti paremmat kuin Nordean syksyn ennusteessa arvioitiin. Suomi jatkaa 3 prosentin kasvu-uralla.

Nordean ekonomistit arvioivat maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 4,0 prosenttia, eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyn ennusteessa. Myös ensi vuoden kasvuennustetta on nostettu hieman, 4,2 prosenttiin.

- Talouskasvu jättää velkakriisin varjoonsa. Tuotanto ja kysyntä lisääntyvät edelleen voimakkaimmin Aasiassa. Uutta kiihdytystä maailmantalouteen tulee kuitenkin Yhdysvalloista, jonka näkymät ovat nyt huomattavasti valoisammat kuin vielä syksyllä, toteaa Nordean pääekonomisti Martti Nyberg.

Nordea on nostanut reilusti Yhdysvaltain kasvuennusteita, 3,3 prosenttiin tänä ja ensi vuonna aikaisemmista 2,0 ja 3,0 prosentista.

- Palvelualojen vire paranee koko ajan, keskuspankki pitää rahapolitiikan elvyttävänä ja Bushin kaudella päätettyjä veroalennuksia jatketaan kaikissa tuloluokissa. Nämä tekijät tukevat voimakkaasti Yhdysvaltojen talouskasvua, jatkaa Nyberg.

Euroalueen talouskehitys jatkuu epäyhtenäisenä. Saksa on tänäkin vuonna kasvun moottori, mutta monessa velkaongelmien kanssa painivassa maassa nousu on tahmeaa. Euroalueen kasvu perustuu edelleen vientiin, jota heikkenevä euro tukee.

Nordea on nostanut euroalueen talouskasvuennustetta hieman, 1,6 prosenttiin aiemmasta 1,4 prosentista. Ensi vuonna BKT:n odotetaan kasvavan 2,0 prosenttia, mikä sekin on hieman aiemmin ennustettua enemmän.

Rahapolitiikan virittäminen euroalueella on haasteellista Euroopan keskuspankille. Millainen rahapolitiikka sopii yhtä aikaa Saksalle, jossa työttömyys on alimmillaan yhdistymisen jälkeen, ja Espanjalle, jossa työttömyysaste on 20 prosenttia? Velkaisten reunamaiden tarpeisiin viritetty rahapolitiikka saattaa olla liian löysää Saksalle tai Suomelle.

- Odotamme EKP:n etenevän kahdella tavalla. Se tukee velkaongelmaisia maita pitämällä yllä runsasta likviditeettiä ainakin vuoden 2011 ajan. Nopeammin kasvavien talouksien tarpeet EKP huomioi nostamalla ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä jo syyskuussa 2011 ja sen jälkeen uusilla 0,25 prosenttiyksikön nostoilla neljänneksittäin. Näin ohjauskorko on vuoden 2012 lopulla 2,25 prosenttia, linjaa Nyberg.

Suomen talous jatkaa 3 prosentin kasvu-uralla

Suomen talous elpyi vahvasti vuonna 2010. Vienti kasvoi vahvasti, asuinrakentaminen käänsi investoinnit nousuun ja tulevaisuuteen luottaen kotitaloudet lisäsivät kulutusmenojaan odotettua enemmän.

Nordean ekonomistit ovat pitäneet tämän vuoden BKT:n kasvuennusteen 3,0 prosentissa. Vuoden alkupuoliskolla kasvuvauhti maltillistuu tilapäisesti vuoden 2010 jälkipuoliskon poikkeuksellisen korkeista lukemista, mutta vähemmän kuin syksyn ennusteessa arvioitiin. Vuoden loppua kohti mentäessä ja ensi vuonna nousutahti vauhdittuu uudelleen. Vuonna 2012 BKT:n kasvun ennustetaan yltävän 3,4 prosenttiin, mikä on lähes sama kuin syksyn arvio. Kasvu perustuu molempina vuosina sekä viennin että kotimaisen kysynnän vahvistumiseen.

- Suomen taloudella on hyvät edellytykset viennin viitoittaman nousun jatkumiselle. Tärkeimmät kauppakumppanit, Saksa ja Ruotsi, ovat oivassa vedossa, Venäjä toipuu vauhdilla, ja euron heikkeneminen vahvistaa kilpailukykyä. Teollisuuden uusien tilausten kasvutahti on Suomessa jo EU-maiden huippua, listaa Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.

Työttömyys ei pahentunut taantuman aikana läheskään niin paljon kuin yleisesti pelättiin. Yritykset pitivät mahdollisuuksien mukaan kiinni osaavasta työvoimastaan ilmeisen tietoisina siitä, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tuo lähivuosina vaikeuksia löytää työntekijöitä. Tänä ja ensi vuonna työllisyyden ennustetaan paranevan, joskin melko verkkaisesti, ja työttömyysasteen painuvan vuonna 2012 keskimäärin 7 prosentin tuntumaan.

Yksityinen kulutus lisääntyy vuosina 2011 ja 2012 kohtalaisesti. Yksittäisen kotitalouden ostovoiman kasvu jää tänä vuonna vaatimattomaksi, sillä kallistuva ruoka sekä nousevat asumis- ja liikennemenot kiihdyttävät kuluttajahinnat 2,5 prosentin nousuun. Työllisyyden paraneminen kuitenkin lisää koko kotitaloussektorin käytettävissä olevia tuloja ja kulutusmahdollisuuksia.

Suomen julkisen talouden tila on moniin maihin verrattuna hyvä. Julkisen talouden rahoitusalijäämä pienenee tänä ja ensi vuonna, mutta ei käänny ylijäämäksi. Valtiontalouden tilanne on heikompi kuin koko julkisen sektorin, eikä se korjaannu itsestään ilman menoleikkausten tai verojen korotusten kaltaisia uusia toimenpiteitä.

- Suomen talous erottuu monella mittarilla edukseen euroalueella. Silti jyrkän taantuman jälkeen parantamisen varaa on edelleen paljon monilla talouden lohkoilla. Ja vielä sittenkin, kun näyttää jo menevän paremmin, kilpailukyvystä kannattaa pitää hyvää huolta, toteaa Sorjonen.

Lataa raportti

Lisätietoja:

Martti Nyberg, pääekonomisti, (09) 165 59941
Pasi Sorjonen, ekonomisti, (09) 165 59942