Nordean talousennuste: Onko Suomi lamassa?

04.06.14 10:00 | Lehdistötiedotteet

Nordean ekonomistien mukaan Suomen kokonaistuotannon määrä joko vähenee tai pysyy ennallaan yhteensä 10 vuosineljänneksen ajan peräkkäin. 2014 on kolmas perättäinen supistuvan talouden vuosi. Kun lähimenneisyyden painolastina on lisäksi vuoden 2009 sukellus, Suomella on kiire vauhdittaa rakenneuudistuksia, löytää uusi teollinen pohja ja sopeuttaa julkiset menot alhaisempaan verotulopohjaan.

- Lamalle ei ole virallista määritelmää, mutta sen tunnusmerkit täyttyvät Suomessa. BKT supistuu 0,5 % vuonna 2014 ja kasvaa 1,0 % vuonna 2015, kertoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

Ongelmat ovat rakenteellisia. Kangasharjun mukaan perinteinen julkisen sektorin kulutusta tai investointeja lisäävä elvytys ei ratkaise ongelmia.

- Rakenneuudistuksiin on saatava päälle uusi vaihde. Jos halutaan elvyttää, on alennettava veroja, mikä luo talouteen dynamiikkaa yhdessä rakenneuudistusten kanssa.

- Julkisen talouden sopeuttamisessa on keskityttävä julkisten menojen hillintään. Muuten joudumme veronkorotusten jälkeen sopeuttamaan toiseen kertaan menoja karsimalla, Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen väittää.

Lähiajat näyttävät vaikeilta. Uusi ministerikokoonpano, minihallitusneuvottelut ja vuoden päästä edessä olevat vaalit eivät tue rakenneuudistusten toteuttamista, saati niiden nopeuttamista.

- Suomen uudistusten ja Venäjän talouden hidastuminen asettavat Suomen valtion velkojien silmissä entistä epävarmempaan asemaan. Yksi luottoluokittajista on jo asettanut Suomen näkymät negatiivisiksi. Samanlaisia muutoksia on odotettavissa vuoden sisällä myös muilta luokittajilta. Luokituksen laskukaan ei ole poissuljettu vaihtoehto, varoittelee Kangasharju.

Maailmantalous piristyy

- Suomen kuluttajahintojen nousu oli tammi-huhtikuussa yli kaksinkertainen euroalueen keskiarvoon nähden, vaikka talouskehitys oli paljon heikompaa. Syitä ovat ainakin verotuksen kiristyminen ja palkankorotukset. Myyntivolyymien laskiessa ja työvoimakustannusten noustessa yritykset ovat ylläpitäneet kannattavuutta hintoja nostamalla, Sorjonen kertoo.

Maailmantalouden näkymät ovat piristymässä. Yhdysvaltain ja Britannian keskuspankkien määrällinen elvytys on vähitellen päättymässä, ja molemmat maat alkavat nostaa korkoja ensi vuoden alkupuolella. Euroalueen elpyminen puolestaan on jatkunut hauraana. Eurooppa tarvitsee lisätoimia keskuspankilta.

- Suomen viennin elpyminen lykkääntyy syksyyn ja käynnistyy hitaasti. Korrelaatio kansainvälisen kaupan kanssa on entistä heikompi, sillä Suomi on menettänyt tuotantokapasiteettia metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja metallien hintakehitys on myös ollut epäedullinen. Myös Venäjän talouden pysähtyminen rokottaa merkittävästi Suomen elpymistoiveita, summaa Kangasharju.

Lisätietoja:
Aki Kangasharju, pääekonomisti, (09) 165 59952
Pasi Sorjonen, ekonomisti, (09) 165 59942

Lue koko raportti (www.nordeamarkets.com)