Nordean talousennuste: Toivoton tapaus

Press Release Image showing Nordea logo
16.03.16 10:00 | Lehdistötiedotteet

Suomella on suuria vaikeuksia täyttää eurojäsenyyden vaatimuksia. Nykyisen kaltaisissa muusta euroalueesta poikkeavissa talousongelmissa Suomen olisi kyettävä sisäiseen devalvaatioon, kun ulkoinen devalvaatio on jäänyt pois politiikkavalikoimasta. Suomen päätöksenteko taipuu kuitenkin uudistuksiin liian hitaasti ja liian vähän, joten talous jää tulevaisuudessakin jälkeen euroalueen kehityksestä.

- Yhteiskuntasopimus on jäämässä torsoksi. Siitä on turha odottaa viennin parantajaa tai luottamuksen palauttajaa ennusteajanjaksolla. Euroeroakaan ei kannata haikailla, koska pitkä eroprosessi toisi suunnatonta epävarmuutta. Parempi vaihtoehto on jatkaa uudistuksia eurojäsenenä vaikeuksista huolimatta, toteaa pääekonomisti Aki Kangasharju.

Talousnäkymät eivät kohene
Nordean ennusteen mukaan talouskasvu jää tänä vuonna viime vuoden tasolle puoleen prosenttiin ja ensi vuonnakin alle prosenttiin. Nämäkin luvut ovat liian optimistia, jos yhteiskuntasopimuksesta vetäydytään tai päädytään laajamittaiseen lakkoaaltoon.

- Suomen talous kääntyi viime vuonna pieneen kasvuun, koska tuonti väheni ja kotitalouksien kulutus kasvoi yllättävän paljon. Ennusteemme mukaan kulutuksen kasvu hidastuu tänä ja ensi vuonna. Vientisektori ei tuo merkittävää kasvua: tuonti ei vähene viime vuoden tapaan eikä vienti lähde kunnolla nousuun, mitä ennakoivat tammikuun umpisurkeat ulkomaankauppaluvut, ekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi.

Kansainvälisen talouden kasvu jää viime vuoden tasolle, mikä on alle pitkän aikavälin keskiarvon. Euroalue, Kiina ja Yhdysvallat kasvavat viime vuotta hitaammin. Venäjän ja Brasilian syöksy sentään päättyy.

- Vientimarkkinoidemme kasvu keskittyy edelleen kulutustuotteisiin. Niinpä Suomen teollisuus- ja investointipainotteinen vientisektori ei saa uutta kysynnän kasvua maailmanmarkkinoilta. Viennin kasvu pitää hankkia markkinaosuuksia voittamalla. Se vaatii kovaa kilpailukykyä, Aki Kangasharju sanoo.

Suomi ottaa syömävelkaa
Suomessa investointien näkyvissä oleva piristyminen jää laimeaksi. Luottamus ei palaudu ilman kunnollista yhteiskuntasopimusta ja viennin vetoa. Kotitalouksien heikko tulokehitys pitää asuntokysynnän vähäisenä ja rakentamisen piristymisen hitaana.

- Investointeja rajoittaa myös säästöjen käyttö kulutukseen. Vaikka talouden kolme vuotta jatkunut supistuminen viime vuonna katkesi, Suomi söi kokonaisuutena viime vuonna enemmän kuin tienasi. Rahaa ei jäänyt edes investointeihin, joten uudet investoinnit on rahoitettava kokonaan velalla, Pasi Sorjonen sanoo.

Lisätietoja:
Aki Kangasharju, pääekonomisti p. 050 5838573
Pasi Sorjonen, ekonomisti p. 050 5575271

Lue raportti täältä