Tutkimus: Suomalaiset eivät halua muuttaa työn perässä, vaikka työvoiman liikkuvuutta tarvittaisiin

20.04.18 8:00 | Lehdistötiedote

Nordean teettämän kyselytutkimuksen* mukaan vain alle kolmasosa työikäisistä suomalaisista olisi valmis muuttamaan työn perässä, mikäli he jäisivät työttömiksi. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan, ja neljäsosa ei osannut kertoa miten toimisi. Muuttohaluttomuus on haaste tilanteessa, jossa kohtaanto-ongelmien takia työvoimapulasta kärsitään joka puolella Suomea.

– Ilmaistulla muuttovalmiudella on tutkimusten mukaan vaikutusta todelliseen muuttamispäätökseen. Siksi on hieman huolestuttavaa, että näin harva suomalainen olisi valmis muuttamaan työn perässä. Jos osaaminen ja työvoimatarve sijaitsevat eri puolilla Suomea, on seurauksena rakenteellista työttömyyttä ja työvoimapulaa, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kommentoi.

– On ymmärrettävää, että työtä haetaan ensisijaisesti nykyiseltä asuinpaikkakunnalta. Jos työtön kuitenkin jää nykyiselle asuinpaikkakunnalleen etsimään töitä pitkäksi aikaa ilman valmiutta muuttaa työn perässä, työttömyys saattaa pitkittyä ja työllistyminen vaikeutua, Kärkkäinen jatkaa.

Muuttohalukkuudessa ei ollut kyselytutkimuksessa suuria alueellisia eroja, mutta korkeasti koulutetut ja nuoret ovat muita valmiimpia muuttamaan työn perässä. Asumismuodolla ei sen sijaan ollut vaikutusta muuttovalmiuteen; omistus- ja vuokra-asujat olivat yhtä haluttomia muuttamaan.

– Perheellisillä muuttaminen on ymmärrettävästi vaikeampaa, koska siteet nykyiselle asuinpaikkakunnalle ovat helposti vahvemmat. Olin hieman yllättynyt siitä, että asumismuodon ja muuttovalmiuden välillä ei ollut yhteyttä. Muuttaminen on kuitenkin vuokra-asujille helpompaa, sillä omistusasunnon myyminen voi viedä aikaa etenkin muuttotappiokunnissa, Kärkkäinen kertoo.

Työvoimapula koko maan haaste

Olli Kärkkäisen aiemman tutkimuksen mukaan asumiskustannusten alueellinen eriytyminen voi aiheuttaa sen että työn perässä muuttaminen ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Työvoiman saatavuusongelmat eivät kuitenkaan koske pelkästään kasvavia kaupunkiseutuja, vaan koko maata.

– Muuttoliikkeestä puhuttaessa on hyvä muistaa, että tarvetta osaajille on kaikkialla Suomessa. Kyse ei ole siis siitä, että kaikkien pitäisi muuttaa Helsinkiin töihin. Pikemminkin pitäisi pohtia, miten ihmisiä voitaisiin kannustaa ja auttaa muuttamaan työn perässä, oli muuton kohde sitten kaupunki tai taajama. Yksi mahdollinen tukitoimi voisi olla muuttoveroksikin kutsutun varainsiirtoveron keventäminen. Varainsiirtoverolla kun tutkitusti on muuttamista vähentävä vaikutus, Kärkkäinen sanoo.

Lisätietoja:

Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti, p. 040 735 6030

Satu Malkamäki, lehdistöpäällikkö, p. 050 448 1182

Liite: Työn perässä muuttaminen -tutkimuksen tuloksia

*Tutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina YouGov 9.-13.3.2018 välisenä aikana. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1008 vähintään 18-vuotiasta suomalaista.

Nordea luo kiinteitä suhteita asiakkaisiin ja yhteiskuntaan vahvan sitoutumisen kautta. Tarjoamme pankkipalveluja, joiden avulla ihmiset voivat saavuttaa tavoitteitaan ja toteuttaa unelmiaan. Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki ja markkina-arvolla mitattuna yksi Euroopan 10 suurimmasta finanssipalveluyrityksestä. Nordealla on noin 11 miljoonaa asiakasta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää osoitteessa nordea.com.