Blogi: Ensimmäisen liikepankin synty Suomessa – kauppiaiden ja liikemiesten ideasta käytännön toteutukseen

17.03.17 10:52 | Yritykset | Suomi100

Ensimmäiset ajatukset yksityisen liikepankin perustamisesta olivat esillä jo 1830-luvulla, mutta aika ei silloin ollut vielä kypsä pankin perustamiseen. Oli kuitenkin syntynyt jo ymmärrys, että kehittyäkseen kauppa ja teollisuus tarvitsevat järjestäytyneet rahaolot maassamme.

Muun muassa valtiomies J.V. Snellman oli aktiivin tahollaan ja toi useaan otteeseen esiin liikepankin tarvetta. Ratkaisevasti asiaan vaikutti myös Henrik Borgström nuoremman kirjanen Raha-asema vuonna 1859 ja yksityispankit. Siinä Borgström esitti ne näkökohdat, jotka vihdoin johtivat pankin perustamiseen. Borgströmin mukaan pankkiliikkeen harjoittaminen vaati ”riittävää pääomaa, hyvin järjestettyä kirjanpitoa, valppautta ja kaikkien niiden henkilöiden luotettavuuden ja liikeolojen tarkkaa tuntemusta, joiden sitoumuksia vastaan pankki antaa rahaa”. Meni kuitenkin vielä muutama vuosi, ennen kun saavutettiin yhteisymmärrys käytännön järjestelyistä. (Alla oleva kuva on Vanhasta pankkisalista vuodelta 1898 kauppiaiden kokouksen osanottajista.)
borgstroms-1

Suomen Yhdyspankki sai toimiluvan 21.5.1862. Pankin perustaminen ajoittuu Suomen talouselämän kehityksessä tärkeään murrosvaiheeseen, jonka myötävaikuttajana toimi poliittisen ilmapiirin keventyminen ja elinkeinovapauden lisääntyminen. Tuolloin ei vielä ollut olemassa toimintaa tukevaa lainsäädäntöä – ensimmäiset osakeyhtiö- ja pankkilait säädettiin vuosina 1864 ja 1866. 

Maanviljelyksen, teollisuuden ja kaupan rahoittamista sekä maksuliikenteen hoitamista varten perustettu pankki aloitti toimintansa heinäkuussa 1862 Ritarihuoneella. Tähtäimessä oli koko suurruhtinaskunta ja samana vuonna toiminta käynnistyi myös seitsemässä sivukonttorissa sekä kolmessa asiointitoimistossa. Sivukonttorit perustettiin paikkakunnille, joissa oli merkitty vähintään 2000 pankin osaketta; Viipuri, Loviisa, Turku, Kuopio, Hämeenlinna, Tampere ja Vaasa. Asiointitoimistoon saivat tyytyä Porvoo, Mikkeli ja Oulu.

Suomen Yhdyspankin toiminta mahdollistettiin useiden rahoittajien toimesta osakeannilla ja perustamisantiin osallistui noin tuhat osakasta. Osakeanti linkitti alueita ja yhteiskuntaryhmiä: kaupan ja teollisuuden lisäksi mukana oli myös virkamiehiä, suurmaanomistajia ja vauraita talonpoikia. Merkittävimmät osakkaat tulivat sen ajan suurliikemiespiireistä eli niistä, jotka pankkia eniten tarvitsivat. Suurimmat merkitsijät olivat Helsingistä kauppaneuvos J.H. Lindroos sekä Henrik Borgström vanhempi ja nuorempi, Viipurista Hackmannin ja Wahlin liikkeet, Loviisasta Björksténin liike ja Tampereelta Finlayson. Merkille pantavaa on, että muualla kuin Helsingissä merkittiin yli kaksi kolmasosaa osakepääomasta, eniten Viipurissa ja sen jälkeen Loviisassa, Turussa, Kuopiossa, Hämeenlinnassa ja Tampereella. 

Yhdyspankin ensimmäinen toimitusjohtaja oli Henrik Borgström nuorempi. Hänen ansiokseen luetaan liikepankkitoiminnan käynnistäminen. Henrik Borgström aloitti pankkitoiminnan käytännössä puhtaalta pöydältä, koska mitään valmista liikepankkimallia ei Suomessa ollut. Borgströmillä oli filosofiset sekä lainopilliset tutkinnot ja hän oli tehnyt opintomatkoja Eurooppaan. Pankkikokemusta hän oli hankkinut työskentelemällä Stockholms Enskilda Bankissa. Hän kuoli tapaturmaisesti kuitenkin jo pankin perustamisen kolmivuotispäivänä.

Heti alkuvaiheessa pankki otti jo vastaan talletuksia, myönsi luottoja ja hoiti maksuliikennettä. Yhdyspankki oli solminut myös yhteyksiä ulkomaille, jotta se pystyi huolehtimaan ulkomaisesta maksujen välityksestä. Jo ennen pankin ovien avaamista yhteydet oli sovittu Berliiniin, Hampuriin, Pariisiin, Lontooseen ja Tukholmaan. 

Taloudelliselta kannalta katsottuna pankki perustettiin otolliseen aikaan, mutta pian se kohtasi suuria, suorastaan valtavia haasteita. Suhdanteet kääntyivät huonompaan suuntaan, Venäjän rupla oli ongelmissa, ja huonojen satovuosien seurauksena maassa oli ennenkuulumaton nälänhätä Historiamme yhden suurimman katastrofin laajuutta kuvaa se, että nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä. 

Kaikista vaikeuksista huolimatta nuori pankki kuitenkin selvisi ja jatkaa toimintaansa osana Nordeaa yhä tänäkin päivänä.

Pikakelaus tähän päivään

Toukokuussa 21.5.2017 tulee kuluneeksi 155 vuotta siitä, kun Suomen Yhdyspankki sai toimiluvan. Pankkitoiminnan voidaan katsoa alkaneen todellisesta yrittäjähenkisyydestä, jonka tavoitteena oli yhteiskunnan kehittyminen. Monen edelleen toimivan yrityksen yrittäjät ja heidän silloinen johto mahdollistivat käytännössä pankkitoiminnan aloituksen Suomessa. 

Pitkälle on tultu palveluiden monimuotoisuudessa, mutta pankkitoiminnan perustoiminnot ovat säilyneet: talletuksia vastaanotetaan, luottoja myönnetään ja maksuliikenne mahdollistetaan. Toki kehitys on ollut merkittävää ja palveluiden monimuotoisuus on lisääntyessään muokannut näitä palveluita vuosien myötä. 

Alusta asti on pidetty huolta myös kansainvälisestä toiminnasta ja yhteyksistä, jotta yrittäjät, yritykset ja yhteiskunta ylipäätään voivat toimia. 

Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot muuttavat perinteistä pankkilainarahoitusta. On samalla hyvä muistaa, että historia osoittaa, kuinka yhdessä saadaan merkittäviä asioita aikaan. Pankkitoiminta on yrittämistä, joka tukee yhteiskuntaa ja edistää yrittäjyyttä. Sekä Suomen itsenäisyyden että Nordean juhlavuoden kunniaksi haluamme vielä lopuksi sanoa, että olemme valmiina palvelemaan teitä myös seuraavat sata – ja 155 – vuotta. 

Kirjoittajat: Kukka-Maaria Nummi, historiasta kiinnostunut museonjohtaja & Kia Lund, yrittäjähenkinen nordealainen 

Kuva Borgströmien suvusta Vanhassa pankkisalissa maaliskuussa 2017
borgstroms-2

Lue lisää: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi

Cleac: Parempaa musiikinopetusta maailmalle

Yritykset Suomi100

Cleac Oy on kasvanut parissa vuodessa ideasta kansainväliseksi startupiksi.

Yonoton: Jonon ohi haasteiden kautta

Yritykset Suomi100

Teemu Karenius sai yritysidean, kun hän turhautui lätkämatseissa jonottamiseen.

Virtuaalituotteita rakennusteollisuudelle – tamperelaisen kasvuyrityksen tavoitteena on muuttaa asuntokauppaa

Yritykset Suomi100

Kasvuyritys on vastannut haasteisiin nopealla ja rohkealla reagoinnilla.

Suomi100

Matka startupista kasvuyritykseksi – joskus kuoppainenkin mutta tasoitettavissa

Yritykset Suomi100

Syntyvistä yrityksistä vain harvalla on edessään tulevaisuus kasvuyrityksenä.