Blogi: Kasvu vaatii uskallusta

20.01.17 11:45 | Yritykset | Talous | Suomi100

Suomen talouskasvusta on saatu viime aikoina lähes pelkästään myönteisiä signaaleja. Silti moni pessimisti yhä kyseenalaistaa nousua. Myös monissa yrityksissä kasvu tuntuu tulleen yllätyksenä, ja ilmapiiriä valitettavasti dominoi yhä varautuminen uusiin vaikeuksiin. Voisi jopa sanoa, että elämme yhä pelon ja epävarmuuden aikaa, jossa päähuomio on epäkohdissa ja riskeissä. Näin ei mielestäni saa olla.

Mutta hyvä jatkokysymys kuuluukin, miten varmistaisimme tuoreen kasvun jatkumisen ja jopa edelleen vauhdittumisen? Hyvä lähtökohta on niiden tekijöiden vaaliminen, jotka ovat nousun takana. Yritysten osalta kyse on tehdyistä palkka- ja veroratkaisuista sekä rahoituksen saatavuutta edistävistä valtiollisista toimista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei samansuuntaisia toimia voisi lisätä. Se tarkoittaa sitä, ettei tehtyjä linjauksia pidä nähdä tilapäisinä ja nyt vaihtaa suuntaa. 

Palkkakustannusten osalta kilpailukyky on hiljalleen korjaantumassa, mutta työaikoihin ja muihin työehtoihin tarvitaan yhä merkittävästi lisää paikallista ja tilannekohtaista joustoa. Tällaiset toimet lisäisivät suomalaisen työvoiman kilpailukykyä ja olisivat siten myös työntekijöiden etu. Pitää uskaltaa muuttaa totuttua. 

Verotuksen osalta tehdyt yhteisöveroratkaisut ovat jo osoittaneet toimivuutensa. Sen sijaan omistamisen osalta osinko- ja pääomatuloverotusta ei voi edelleenkään pitää erityisen houkuttelevana. Tähän suuntaan tarvitaan mielestäni riskinottoa edistäviä kannustimia – etenkin omaa pääomaa tarvitsevien listaamattomien kasvuyhtiöiden kohdalla. 

Edellä mainituilla muutoksilla edistettäisiin myös velkarahoituksen saatavuutta, jota on rajoittanut viime vuosien poliittinen halu tehdä rahoitussektorista lähihistoriaan suhteutettuna erittäin vakavarainen ja vähäriskinen. Kehityksen kolikon toinen puoli kun on julkisen suoran kasvurahoituksen lisääntyminen. Hyvä kysymys sen suhteen kuuluu: onko se tehokkain tapa hoitaa kasvavat rahoitustarpeet jatkossa − vai olisi syytä edistää pääomamarkkinoiden syntymistä myös pk-yritysten rahoitukseen? Olisiko siis aika jo luottaa hyvässä kasvussa olevan palvelutarjonnan kykyyn rahoittaa kasvu tehokkaasti ja joustavasti? Mielestäni on.

Innostus ennen kaikkea

Talouden kasvu ei ole onneksi riippuvainen pelkästään edellä mainituista tekijöistä. Moni suomalainen yrityskin on kasvanut vahvasti läpi finanssikriisin jälkeisten vuosien. Näitä yrityksiä yhdistää yksi keskeinen tekijä: uskallus. Heidän toimintansa keskeinen ajatus ei ole tehdä vanhaa halvemmalla ja enemmän, vaan luoda kokonaan uutta. Tämä on tehty silläkin uhalla, ettei se uusi aina heti toimi tai myy kuin häkä. 

Viimeisen vuoden aikana tämän uskalluksen ja innostuksen määrä on ilahduttavasti ja selvästi kasvanut. Esimerkiksi pienten kasvuyritysten keskuudessa kumpuaa aivan uudenlainen itsetunto ja avoimuus. He näkevät globaalin markkinan peruslähtökohtana – ei kaukaisena haaveena. Nämä "rohkelikot" voivat toki epäonnistua, jopa suuressa osassa projektejaan. Mutta mikä on tärkeämpää, he tulevat onnistumaan yli odotusten monissa muissa hankkeissaan. Uskallus kantaa. Se auttaa toteuttamaan saman, mistä moni jää haaveilemaan ja visioimaan. Uskallus ratkaisee onnistumisen.

Miten tätä uskallusta sitten edistetään yhteiskunnassa? Onko sitä esimerkiksi kirjattu yritysten strategioihin? Ainakaan kovin moneen hallitusohjelmaan moista ei ole kirjattu. Yksilöiden ja sitä kautta yhteiskunnan uskallus lähtee arvomaailmasta ja kulttuurista. Yliholhoaminen varhaisessa vaiheessa voi johtaa varovaisuuden kierteeseen – millä taas voi olla vaikutusta siihen, että varovaisuus ja vaatimattomuus ovat yliedustettuja ominaisuuksia, kun valitsemme poliittisia edustajia. Varovaisuudessa on ehdottomasti puolensa, sen myönnän, mutta seuraavan 100 vuoden kansainvälisessä talouskilpailussa emme sillä palkintosijoja enää saa.

Konventionaalisella otteella syntyy harvemmin suuria kasvutarinoita. Siksi tarvitsemme pelimaailman mullistajia, digitaalisten palveluiden muotoiluosaajia ja visionäärisiä saunan rakentajia. Heissä roihuava uskallus on käynnissä olevan talouskasvun keskeinen voima. Tarvitsemme sitä yhä laajempaan osaan yhteiskuntaa. Vain näin on mahdollista laajentaa uuden luomista, joka näkyy taloudellisena kasvuna. Meidän pitää taas uskaltaa kasvaa.

Kirjoittaja: Sampsa Laine, liiketoimintajohtaja
Sampsa Laine 2017

Lue lisää: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi

Cleac: Parempaa musiikinopetusta maailmalle

Yritykset Suomi100

Cleac Oy on kasvanut parissa vuodessa ideasta kansainväliseksi startupiksi.

Yonoton: Jonon ohi haasteiden kautta

Yritykset Suomi100

Teemu Karenius sai yritysidean, kun hän turhautui lätkämatseissa jonottamiseen.

Virtuaalituotteita rakennusteollisuudelle – tamperelaisen kasvuyrityksen tavoitteena on muuttaa asuntokauppaa

Yritykset Suomi100

Kasvuyritys on vastannut haasteisiin nopealla ja rohkealla reagoinnilla.

Suomi100

Matka startupista kasvuyritykseksi – joskus kuoppainenkin mutta tasoitettavissa

Yritykset Suomi100

Syntyvistä yrityksistä vain harvalla on edessään tulevaisuus kasvuyrityksenä.