Blogi: Hiihtomummit ja miljoona tuntia talousosaamista

17.02.17 9:45 | Vastuullisuus | Suomi100

Olen sukupolvea, jolle hiihtäminen oli pitkään liian paksu pipo silmillä, verenmakusuussa ja vaaleanpunainen kansanhiihtokortti taskussa suoritettua, hikistä tuskaa. Sittemmin, kun ostin aikuisiällä uudelleen sukset ja monot, olen nauttinut lajista eri tavalla. Kaunis metsä, lumen ja liikkeen hiljainen suhina yhdistettynä kroppaa mukavasti haastavaan perinteiseen hiihtotyyliin on toimistotyöläiselle ylellisyyttä. Vielä kun ne säät suosisivat.

Avasin tänä talvena hiihtokauden poikkeuksellisen aikaisin. Ensimmäinen lenkki Keskuspuistossa näki päivänvalonsa jo marraskuussa. Jälleen tuli vastaan lajin kuningatar, eli hiihtomummi. 

Hiihtomummi hiihtää perinteistä Lahden MM -kisapipo päässä, vaalentunut anorakki päällä, jalassaan teryleeniset hiihtohousut, joissa on käytännölliset lenkit jalkapohjan alla. Lahje ei nouse eikä nilkat palele kovassakaan vauhdissa. Hänellä on hyvin luistavat puusukset ja sauvoissa isommat sommat kuin lattekuppi kahvilassa. Hiihtomummi hiihtää eleettömällä tyylillä ja etenee aina ohitseni kevyen näköisesti ja kovaa. Jään katsomaan perään ja ihailemaan mummosukupolven taitoja. Kotona hiihtomummikäsitteestä on tullut yhteinen, hauska anekdootti. Lapset muistavat aina kysyä lenkin jälkeen, näkyikö niitä. Ja kyllä niitä näkyy, joka kerta. Tämä kirvoittaa lämpöiset naurut. 

Omat Hauhon ja Leppästen mummuni hiihtävät jo ikuisesti luistavilla taivaan laduilla. Heillä oli paljon osaamista ja taitoja, joita omalla sukupolvellani ei enää aina ole. Leppästen mummu kalasti, askarteli, leipoi maailman parasta rievää ja oli aina liikkeessä. Hauhon mummun puutarhan pioni- ja kukkapenkit loistivat ja nypläykset ylittivät ymmärrykseni. Heillä molemmilla oli myös hyvät taloustaidot sekä kotitaloudessa, mutta myös perheen rahataloudessa. Rahaa pihistettiin, jotta se saatiin riittämään ja taloudenpito suunniteltiin tarkasti. Aina, kun voitiin, säästettiin. 

Aiemmin elämä oli yksinkertaisempaa ja selkeämpää. Vanhemmat sukupolvet kasvoivat Suomessa oman nuoruutensa niukkuuden aikaan, jolloin ympäristö opetti säästeliääksi. Köyhässä maassa opittiin säästäväiseksi. Lautanen syötiin aina tyhjäksi, vaatteet parsittiin ja kaikki käytettiin loppuun.

Kun kansakunta sitten vaurastui, säästämistä ei enää arvostettu samalla tapaa. Rahan kuluttamiseen alettiin suhtautua huolettomasti. Nyt satavuotiaassa Suomessa puutetta on ruuasta harvoin – asenteesta useammin. 

Oman ja varsinkin lasteni sukupolven käytännön talousosaaminen on heikommalla perustalla kuin mummujeni. Se johtuu ympäristöstä: yhteiskunta on talousasioissa kimurantimpi, kulutusmahdollisuuksia on paljon enemmän ja tarjolla on pikavippien kaltaisia keinoja kuluttaa helposti velaksi. Nyt raha-asioihin suhtautuminen voi olla yleisestikin huolettomampaa. Ympäristö vaikuttaa asenteisiin. 

Lasten ja nuorten käytännön talousosaaminen on myös vaihtelevalla tasolla. Monelle se jää heikommaksi kuin koskaan. Nuori voi tietää taloudesta yllättävänkin paljon, mutta ei silti aina kykene omia raha-asioitaan hoitamaan. Tästä esimerkkinä ovat maksuhäiriöt, jotka ovat Suomessa jo arkipäivää ja huolestuttavan yleisiä. Lisäksi meillä on myös nuoria, joilla rahaa on vähän. Heille neuvot tulla vähemmällä toimeen ovat kullanarvoisia. 

Miten voimme auttaa?

Pankeilla on merkittävä rooli joka päivä suomalaisten elämässä, kun neuvomme perheitä talousasioissa. Ensimmäistä omaa kotia hankkivat perheet käyvät usein ensimmäistä kertaa perusteellisesti läpi perheen menot ja tulot. Samalla opitaan pankin kanssa keskustellessa, miten asuntolaina toimii, miten koronvaihtelu vaikuttaa perheen talouteen sekä miksi kannattaa säästää ja riskeihin varautua. Moni työntekijöistämme kokee tekevänsä merkityksellistä työtä neuvoessaan asiakkaita. Tämä motivoi meitä, luo ylpeyttä omasta työstä ja nostaa työtyytyväisyyttä entisestään. 

Siksi olen erittäin ylpeä siitä, että Nordean lahja 100-vuotiaalle Suomelle on lasten ja nuorten talousosaamisen tukeminen muun muassa Yrityskyläyhteistyön kautta. Sitä kautta saavutamme yli 60 000 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaista. Yrityskylän kautta annamme suomalaisille nuorille yli miljoona oppituntia talousosaamista vuonna 2017

Kirjoittaja: Riikka Laine-Tolonen, liiketoimintajohtaja
RiikkaLaine-Tolonen_contact

Lue lisää: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi

Cleac: Parempaa musiikinopetusta maailmalle

Yritykset Suomi100

Cleac Oy on kasvanut parissa vuodessa ideasta kansainväliseksi startupiksi.

Yonoton: Jonon ohi haasteiden kautta

Yritykset Suomi100

Teemu Karenius sai yritysidean, kun hän turhautui lätkämatseissa jonottamiseen.

Virtuaalituotteita rakennusteollisuudelle – tamperelaisen kasvuyrityksen tavoitteena on muuttaa asuntokauppaa

Yritykset Suomi100

Kasvuyritys on vastannut haasteisiin nopealla ja rohkealla reagoinnilla.

Suomi100

Matka startupista kasvuyritykseksi – joskus kuoppainenkin mutta tasoitettavissa

Yritykset Suomi100

Syntyvistä yrityksistä vain harvalla on edessään tulevaisuus kasvuyrityksenä.