Blogi: Mitä muuta tarvitaan kuin suo ja kuokka?

10.02.17 13:44 | Vastuullisuus | Suomi100

”Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi”. Täällä Pohjantähden alla trilogian ensimmäinen virke on tuttu, mutta mistä se kertoo? Jokainen toki tulkitsee sen tavallaan ja se meille suotakoon. Minun tulkintani tuosta lausahduksesta on yrittäjyys, joka kumpuaa ankeistakin olosuhteista, mutta vaatii sinnikkyyttä, avarakatseisuutta, rohkeutta ja tulevaisuuden uskoa. Jollekin toiselle suo oli ylipääsemätön paikka ja turha vaiva, mutta Jussille se oli ennen kaikkea mahdollisuus. 

Jussilla oli idea, tarvittava osaaminen ja tahto tehdä työtä unelmansa eteen. Pellon raivaamiseen riitti Jussin maatöissä hankkima tietotaito. Rahaa ei ollut, mutta ei sitä paljon tarvittukaan. Torppa maksettiin pappilaan tehtävillä päivätöillä ja sadon antimilla. Leipä ei ollut leveää, mutta oli oma tupa ja perhe, jonka hyvinvoinnin eteen Jussi töitä teki. Torppa oli pieni, mutta Jussille riittävä.

Jo ennen kun Jussi alkoi suota kuokkia, oman polkunsa kulkijoita oli tavattu Helsingissäkin. Nämä muutamat uudistusmieliset ja yhteiskunnallisesti aktiiviset henkilöt pohtivat jo 1800-luvun puolessa välissä kuinka edistää teollisuuden ja kaupankäynnin kehitystä. Heiltäkään ei yrittäjähenkisyyttä puuttunut. Nämä uudisraivaajat nimittäin päättivät perustaa pankin – aikana, jolloin ei ollut toimintaa tukevaa lainsäädäntöä tai ohjeistusta. Oli kuitenkin vahva ymmärrys, että maan talous ei kehity ilman järjestäytynyttä rahataloutta. Pankkitoiminnan mallia käytiin oppimassa ulkomailla ja sitten tehtiin niin kuin parhaiten osattiin. Tavoitteet olivat korkealla.

Minua viehättää rohkea yrittäjähenkisyys. Sitä edustavat tahollaan niin Jussi kuin Suomen ensimmäisen liikepankin perustajat. Tai nykypäivässä vaikkapa Cuckoo Workout – kahden nuoren naisen perustama startup -yritys. 

Idea ja hengenpalo eivät kuitenkaan yksin riitä. Kantimiksi tarvitaan myös osaamista ja pääomaa. Ilman rahoitusta pieneksi olisi jäänyt moni muukin yritys kuin Jussin torppa. Mikään yritys ei myöskään menesty ilman tietoa ja taitoa. Tarvittaviin taitoihin kuuluu myös talouden perusasioiden ymmärtäminen.

Iloitsen siitä, että Nordea valitsi Suomen juhlavuoden teemaksi yrittäjähenkisyyden. Voisi toki ajatella, että perinnekin meitä siihen jo velvoittaa. Käytännössä yrittäjähenkisyyteen panostaminen tarkoittaa meille nuorten talousosaamisen vahvistamista ja kasvuyritysten tukemista. Ne ovat tekijöitä, joilla tulevaisuuden Suomea rakennetaan. Ajat ovat vaativat, mutta eivät ne ennenkään helppoja olleet.

Olen viime aikoina tavannut paljon nuoria – yhtä lailla tyttöjä kuin poikia. Uskon vahvasti, että heissä on potentiaalia jopa vielä enemmän kuin maan raivaajilla ja rakentajilla yli sata vuotta sitten. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

nummi10022017

Kirjoittaja: Kukka-Maaria Nummi, museonjohtaja, Nordean pankkimuseo

Lue lisää: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi

Cleac: Parempaa musiikinopetusta maailmalle

Yritykset Suomi100

Cleac Oy on kasvanut parissa vuodessa ideasta kansainväliseksi startupiksi.

Yonoton: Jonon ohi haasteiden kautta

Yritykset Suomi100

Teemu Karenius sai yritysidean, kun hän turhautui lätkämatseissa jonottamiseen.

Virtuaalituotteita rakennusteollisuudelle – tamperelaisen kasvuyrityksen tavoitteena on muuttaa asuntokauppaa

Yritykset Suomi100

Kasvuyritys on vastannut haasteisiin nopealla ja rohkealla reagoinnilla.

Suomi100

Matka startupista kasvuyritykseksi – joskus kuoppainenkin mutta tasoitettavissa

Yritykset Suomi100

Syntyvistä yrityksistä vain harvalla on edessään tulevaisuus kasvuyrityksenä.