Blogi: Miksi oma innovaatiotiimi?

24.04.17 12:14 | Yritykset | Suomi100

Yhteiskunta tarvitsee sääntöjä toimiakseen. Kun esimerkiksi 1960-luvulla Suomessa ei ollut vielä nopeusrajoituksia ja humalassa ajaminen oli sosiaalisesti hyväksyttävämpää, liikenteessä kuoli moninkertainen määrä ihmisiä nykyiseen verrattuna – vaikka autoja ja ihmisiä on paljon enemmän. Vaikka ne joskus ärsyttävätkin, sääntöjä tarvitaan aina.

Ihminen voi kuitenkin oppia avuttomaksi, jos häntä tarpeeksi voimakkaasti ohjataan tekemään häntä itseään innostamattomia asioita. Äärivoimakkaalla lähestymisellä ihmisestä voi tulla eräänlainen suorittajarobotti. Tuotantokone, jonka elinkaari on varsin lyhyt. Sen toimintaa voi toki virittää tiettyyn rajaan asti, mutta ei sen yli. 

Esimerkiksi pienten lasten mielikuvituksella ei ole rajoja. Jos mitään rajoittamatta heille antaa vapauden ja puitteet, leikit lähtevät nopeasti uusiin sfääreihin, koska sääntöjä tai muiden määrittämiä rajoitteita ei vielä tunneta. 

Omaa työtä pitää pystyä jatkuvasti haastamaan ja kritisoimaan. Kun tekee asioita samalla tavalla kuin ennenkin, tulokset paranevat vain päivää pidentämällä tai tekemistä nopeuttamalla. Jos taas haluaa kehittyä, asioita täytyy pystyä ajattelemaan myös eri tavalla kuin aikaisemmin. Hehkulamppuakaan ei keksitty kynttilöiden tuotekehityksen tuloksena. 

Kenen tehtävänä sitten on kehittää ja haastaa oman työn sisältöön liittyvissä asioissa? Väitän, että monessa yrityksessä parannusehdotuksia ei kannata odottaa pelkästään hierarkkisesti ylempää organisaatiosta. Itse asiassa olen vakuuttunut, että paras paikka keksiä työtä parantavia ratkaisuja tulee juuri niiltä ihmisiltä, jotka tuntevat työn parhaiten. Keskiöön siis kannattaa rohkeasti laittaa ihminen, joka sitä työtä tekee.

Tavoitteet toki määrittävät sen, mihin pitää päästä. Työntekijän pitäisi kuitenkin itse voida osallistua määrittelyyn ja myös ratkaista parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Hänelle annettujen raamien sisällä työntekijä on silloin itse vastuussa varsinaisen työn sisällöstä. Omistajuuden tunto oman työn sisällöstä taas tuppaa nostamaan ihmisen motivaatiota ja vastuunottohalukkuutta. 

Monella toimialalla, kuten meillä finanssisektorilla, on paljon lainsäädäntöön sekä laadukkaaseen tekemiseen liittyvää pakollista säätelyä. Sen pidämme aina kirkkaana mielessä. Toisaalta millä tahansa toimialalla tai missä tahansa yrityksessä voi myös olla täysin ylimääräisiä ohjeita tai epäoptimaalisia prosesseja, jotka turhaan rajoittavat vastuuta oman työn sisällöstä. 

Piilaaksossa asuessani tutuksi tuli start-up-maailman sanonta ”Ideas are cheap, execution is expensive”.  Sillä tarkoitetaan käytännössä, että maailma on täynnä hyviä ideoita, mutta idean toteuttaminen ratkaisee. Eli joku aiemmin epäonnistunut kokeilu saattaa tuottaa parempia tuloksia, jos se toteutetaan eri tavalla. Esimerkiksi Facebookin liikeidea ei ollut mitenkään ainutlaatuinen – sehän on vanha idea, jolla toimivia ratkaisuja oli ollut jo useita. Vasta Facebookin toteutus löi idean kuitenkin läpi. Siksi usein kuultu kommentti kokeiluja vastaan, ”tätä on jo kokeiltu – ei toiminut”, voikin olla aika huono selitys.

Mikäli työntekijät ottavat vastuun oman työnsä sisällön määrittämisestä, yrityksen johdolle jää joka tapauksessa kosolti tärkeitä tehtäviä: kannustaminen kokeilemaan uusia asioita, tilan tekeminen asioiden sparrailuun, kokeilujen tukeminen ja ennen kaikkea epäonnistumisten salliminen. Ilman riskejä ei voi saada tuottoja – ja riskejä ottamalla odotettu tuottokin on suurempi kuin varman päälle pelaamalla.

Edellä esitetyillä riveillä olen pyrkinyt vastaamaan otsikossa itse esittämääni kysymykseen (miksi oma innovaatiotiimi?). Siksi meillä on myös Helsingin yritysalueella innovaatiotiimi, jossa ”tätä on jo kokeiltu – ei toiminut” -perustelu ei riitä. Mihinkään.

Kirjoittaja Tuomas Helle (kuvassa) on Nordean Helsingin yritysalueen varajohtaja.

tuomashelle

Lue lisää: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi

Cleac: Parempaa musiikinopetusta maailmalle

Yritykset Suomi100

Cleac Oy on kasvanut parissa vuodessa ideasta kansainväliseksi startupiksi.

Yonoton: Jonon ohi haasteiden kautta

Yritykset Suomi100

Teemu Karenius sai yritysidean, kun hän turhautui lätkämatseissa jonottamiseen.

Virtuaalituotteita rakennusteollisuudelle – tamperelaisen kasvuyrityksen tavoitteena on muuttaa asuntokauppaa

Yritykset Suomi100

Kasvuyritys on vastannut haasteisiin nopealla ja rohkealla reagoinnilla.

Suomi100

Matka startupista kasvuyritykseksi – joskus kuoppainenkin mutta tasoitettavissa

Yritykset Suomi100

Syntyvistä yrityksistä vain harvalla on edessään tulevaisuus kasvuyrityksenä.