Yrittäminen elää Suomessa renessanssia

26.05.17 9:48 | Yritykset | Suomi100

Nyt toukokuussa tulee kuluneeksi 155 vuotta Nordean Suomen ensimmäisen sukuhaaran Suomen Yhdyspankin perustamisesta. Pankin perustajina kunnostautuneiden Henrik Borgström vanhemman ja nuoremman sukuhaarat yltävät paitsi nykypäivän Suomeen, vahvasti myös yrittäjyyteen. Haastattelimme sukuyhdistyksen puheenjohtajaa, Christian Borgströmiä. 

Borgström sanoo, että yrittäminen on 155 vuodessa muuttunut niin paljon, ettei sitä kannata juuri vertailla tähän päivään. 

- 1800-luvulla rakennettiin maahamme yhteiskunnan keskeisiä pilareita ja ulkomailta otettiin mallia sen suhteen, mitä yhteiskuntamme kaipaisi. Sukumme yrittäjyys on vahvasti ollut sidoksissa tähän yleiseen haluun kehittää yhteiskuntaamme, Christian Borgström sanoo.

Hän muistuttaa, että suomalainen yhteiskunta on jo varsin kehittynyt ja yrittäjyys perustuu mitä suurimmassa määrin kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseen. 

- Yrittäjyys tänä päivänä on enemmän asioiden tehokkaampaa tekemistä ja kasvavan kysynnän täyttämistä.

Kilpailussa pärjäämiseksi tarvitaan joustavuutta

Christian Borgström muistuttaa, että mikäli Suomi ei seuraa muita maita yrittäjyyden edellytysten kehityksessä ja esimerkiksi työvoiman joustavuudessa, emme pärjää globaaleilla pelikentillä. 

- Niin pienten paikallisten yritysten kuin suurien kansainvälisten yritystemme menestys ja kohtalo viitoitetaan kansainvälisillä pelikentillä. Toivon, että yhteiskuntamme omaksuisi tämän ajatuksen, pienen suljetun kotimarkkina-ajattelun ja omien saavutettujen etujen puolustamisen sijasta. 

Borgström muistuttaa, että asia on laaja ja koskee koko yhteiskuntaa ja etenkin työmarkkinoiden eri osapuolia. 

- Hyvänä modernina esimerkkinä toimii kunniaa ja mainetta niittäneet pelialan suuryritykset. Koko sektori toimii kansainvälisen kilpailun viitottamalla tiellä. Ilman trendien ja lainalaisuuksien ymmärtämistä nämä yrityksemme eivät ikinä olisi pärjänneet. 

Yrittämisen edellytykset parantuneet euroaikana

Borgstömin mukaan yrittäjyys elää jonkinlaista renessanssia Suomessa. 

- Koen, että pankit tukevat yrittäjyyttä. Ajat ovat myös muuttuneet sitten Suomen markan olemassaolon ja sen aikaisen pienen suljetun yhteiskunnan ja talouden ajan. Olen vakuuttunut, että euroon liittyminen ja EU:ssa oleminen on myönteisesti vaikuttanut yrittäjyyden edellytyksiin muun muassa ennustettavuuden paranemisen ja kasvavien rahoitusmahdollisuuksien kautta. 

Suomen talouden tilanne ja yrittäjyyden edellytykset olisivat kovin erilaiset tässä koko ajan enemmän kansainvälistyvässä maailmassa, jos vielä operoisimme oman valuutan ja oman taloussysteemin sisällä, hän huomauttaa. 

- Ympäristö muuttuu koko ajan myös siinä mielessä, että yritystoiminnan rahoituskaan ei enää ole ainoastaan paikallisen pankin ja yrittäjän välinen asia. Vaihtoehtoiset rahoitusmuodot kehittyvät koko ajan ja pankkien on seurattava näitä trendejä, vaikka niillä kulumielessä on vielä etulyöntiasema. 

Borgström toivoo, ettei pankeille asetettavia rajoituksia ja määräyksiä nosteta liian korkeiksi. 

- Toivon, että niitä ei nosteta tasoille, joilla yhä enemmän rajoitettaisiin mahdollisuuksia lainoittaa niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä. Korkeammat pääomavaateet tarkoittaisivat kuluttajalle korkeampia hintoja ja heikompaa turvaa sen suhteen, että pankkien lainaustoiminta pystyisi vastaamaan kasvavaan kysyntään. 

Borgstömin mielestä sekä perinteisellä pankkien lainaustoiminnalla että uusilla rahoitusmuodoilla on oma paikkansa. Jonkinlainen terve balanssi näiden välillä pitäisi myös säilyttää. 

Uusista malleista hän nostaa esiin niin sanotun Private Equity -sijoittamisen. 

- Puhtaimmillaan se on erittäin tervetullut trendi. Eli yrittäjä/sijoittaja, joka sijoittaa toiseen yhtiöön ja joka kokemuksellaan auttaa kohdeyhtiötä ja sen omistajia, on erittäin toimiva rahoitusmuoto. Tästäkin on versioita, mutta mikäli rahoittaja oikeasti pystyy tukemaan rahoituksen vastaanottajaa ja auttaa häntä yritystoimintansa kehityksessä, on vaikeata löytää huonoja puolia tästä mallista.

Lue lisää: 

Nordean sukuhaaran syntymisestä Suomessa

Investointipankin syntymisestä Pohjolaan

Lue lisää: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi

Cleac: Parempaa musiikinopetusta maailmalle

Yritykset Suomi100

Cleac Oy on kasvanut parissa vuodessa ideasta kansainväliseksi startupiksi.

Yonoton: Jonon ohi haasteiden kautta

Yritykset Suomi100

Teemu Karenius sai yritysidean, kun hän turhautui lätkämatseissa jonottamiseen.

Virtuaalituotteita rakennusteollisuudelle – tamperelaisen kasvuyrityksen tavoitteena on muuttaa asuntokauppaa

Yritykset Suomi100

Kasvuyritys on vastannut haasteisiin nopealla ja rohkealla reagoinnilla.

Suomi100

Matka startupista kasvuyritykseksi – joskus kuoppainenkin mutta tasoitettavissa

Yritykset Suomi100

Syntyvistä yrityksistä vain harvalla on edessään tulevaisuus kasvuyrityksenä.