Yrittäjähenkisyys syvällä suvun juurissa

Suomi100
02.06.17 10:55 | Nordea | Yritykset | Suomi100

Borgströmin suku on esimerkki monimuotoisesta ja monessa polvessa jatkuneesta yrittäjyydestä. Suvulla on vahva yhteys myös Nordean historiaan vuonna 1862 perustetun Suomen Yhdyspankin kautta. Pankin ensimmäinen toimitusjohtaja oli Henrik Borgström nuorempi, joka käynnisti pankkitoiminnan käytännössä puhtaalta pöydältä, koska mitään valmista liikepankkimallia ei maassamme ollut tarjolla. 

Borgströmin suvun yrittäjyys jatkuu myös nykypäivän Suomessa. Haastattelimme sukuyhdistyksen puheenjohtajaa, Christian Borgströmiä. 

- Sukuhaaramme kantaisänä pidämme Yhdyspankin ensimmäisen toimitusjohtajan isää, kauppaneuvos Henrik Borgströmiä. ”Stora farfar” syntyi 1799 ja kuoli 1883. Häntä aikaisemmat Borgströmit ovat myös tiedossamme ja pystymme aika tarkastikin seuraamaan heidän edesottamuksiaan aina 1600-luvun alkuun. 

Suvun jäsenet paitsi tuntevat sukuhistoriansa poikkeuksellisen hyvin, myös vaalivat sitä. 

- ”Stora farfarin” syntymäpäiviä vietetään vuosittain ja nimipäivänä sukuyhdistyksen entinen puheenjohtaja Johan Borgström kertoo sukulaisistamme ja suvustamme, Christian kertoo.

Henrikin isoisän isoisä oli satavuotiaana vuonna 1721 kuollut Georg Borgström, joka oli porvari Porvoosta. Suvun historia on sidoksissa myös Sipooseen, tarkemmin Östersundomin kartanoon. Suku oli aikoinaan edustettuna porvarissäädyssä. Kerrotaankin, että Henrikille tarjottiin mahdollisuutta aateloitua ja että hänen vastauksensa olisi ollut: ”olen mieluummin porvarissäädyssä ensimmäinen kuin aatelismiehenä viimeinen”. Henrik edusti Helsingin porvareita Aleksanteri II:n kruunajaisissa.

- Jos ajatusleikkinä lähdemme siitä, että Georg oli suvun ensimmäinen kauppias ja yrittäjä, niin 16-vuotias poikani Robin, joka toimii yrittäjänä oman osakeyhtiönsä kautta, jatkaa samaa perinnettä jo 11. sukupolvessa. 

Christian Borgström kertoo, että yrittäjyyteen ei suvussa painosteta. Yrittäjyys on vain ollut hyvin luonnollinen asia ja jatkumo, koska suvussa on ollut paljon yrittäjyyttä ja se on ollut kauppiassuku aina 1600-luvun alusta asti.

Pankkiiri asteli isänsä viitoittamalla tiellä

Pankkiiri Henrik Borgström nuorempi oli Stora farfarin vanhin poika, joka asteli isänsä viitottamalla tiellä aktiivisena yhteiskuntavaikuttajana ja yrittäjänä. Henrik nuorempi teki uransa pankkimaailmassa, ilmeisesti isänsä rahoittamana ja tukemana. Nuoresta iästään ja lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta hänellä oli suuri vaikutus Suomen pankkisektorin kehittämisessä. 

Välillä käytiin kiivastakin kirjeenvaihtoa J.V. Snellmannin kanssa, siitä miten pankkisektoria Suomessa tulisi kehittää. Snellman puolusti vallitsevaa mallia, jossa maassa on valtion tukema keskuspankki, kun taas Borgström puhui yksityisten liikepankkien puolesta. Henrik Borström nuoremmalla oli suuri rooli Suomen Yhdyspankin perustamisessa, joskin isältä saadulla tuella on varmasti oma merkityksensä.  

Henrik Borgström nuorempi kuoli ratsastusonnettomuudessa saamiinsa vammoihin jo 35-vuotiaana vuonna 1865. 

- Henrik nuoremman aikaansaamiset jäävät luonnollisista syistä isän elämäntekojen varjoihin Mitä kaikkea tämä nuori mies olisikaan saanut aikaan, jos kohtalo vain olisi määrännyt toisin?, Christian pohtii.

Stora farfar oli aikansa vaikuttaja

Stora farfar (Henrik Borgström vanhempi) menestyi ja keräsi itselleen huomattavan omaisuuden. Omaisuutensa turvin hän osallistui aktiivisesti nuoren valtion, Suomen, kehittämiseen ja sen kulttuuri-elämän tukemiseen. Mies muun muassa lahjoitti ja kehitti Helsingin kaupungille Töölönlahden sekä Kaivopuiston puistoalueet. Esikuvina olivat puistokokonaisuudet, joita hän oli Englannissa nähnyt. 

Henrik oli jo 19-vuotiaana kolmen vuoden työkomennuksella Liverpoolissa. Myöhemminkin suuri osa hänen liiketoimistaan oli Englannin ja Suomen välistä kauppaa. Henrik harrasti innokkaasti musiikkia ja hänen kodissaan Mariankadulla pidettiin usein kamarikonsertteja, joihin osallistui soittajina hänen itsensä lisäksi hänen poikansa Leonard sekä Fredrik Pacius, jota Henrik tuki urallaan. Läheisimpään ystäväpiiriin kuuluivat muun muassa tutut kulttuurinimet Topelius, Runeberg, Nervander ja Snellman. 

- Kaikki siis herroja, joiden kädenjälki näkyy vahvasti vielä tänäänkin satavuotiaassa Suomessa. Henrik Borgströmin kuoltua Topelius kirjoitti Paciukselle:

”Fyra män som gått bort under sista decenniet, ha efterlämnat ett tomrum, som icke fylles i vår tid. Däruti äro de lika, i övrigt olika. Runeberg, universalsnillet, har efterlämnat beundran; Snellman, klubban, har efterlämnat striden. Cygnaeus, som bar Finland på sina axlar, är nästan förgäten, och Borgström, han som skulle ha varit Lorenzo av Medici om han levat i Florenz, skulle snart vara lika förgäten, om ej de gröna parkerna skulle susa hans namn för eftervärlden.” *

Christian kertoo tarinan Stora Farfarin vaikutuksesta, huomauttaen, että 100 prosenttista varmuutta sen oikeellisuudesta on kuitenkin vaikea saada. 

- Kun Suomessa rakennettiin ensimmäistä rautatietä 1800-luvun puolessa välissä, niin tarvittiin myös veturia ja vaunuja. Ne tilattiin Englannista. Suomen suurruhtinaskunta haki hankkeelle rahoitusta Lontoosta, mutta luottokelpoisuutta epäiltiin Lontoo Cityssä. Rahoitus järjestyi vasta kun Henrik Borgström henkilökohtaisesti takasi tämän lainan.

 Kuvassa alla: Borgströmin suku 2017

borgstroms-2

Vapaa käännös suomeksi: ”Neljä miestä, jotka ovat nukkuneet pois edellisten vuosikymmenten aikana, ovat jättäneet aukon, jota ei meidän aikanamme täytetä. Siltä osin he olivat keskenään samanlaisia, muutoin erilaisia. Yleisnero Runeberg jätti jälkeensä ihailun, suurmies Snellman taas taistelun. Cygnaeus, joka kantoi Suomea harteillaan, on jo melkein vaipunut unholaan. Borgström, joka olisi ollut Lorenzo de’ Medici, jos hän olisi asunut Firenzessä, vajoaisi pian yhtä syvälle unholaan, elleivät vihreät puistot humisisi hänen nimeään jälkipolville.”

Lue lisää Borgströmin suvuyhdistyksen puheenjohtajan haastattelusta

Lue lisää: Suomen itsenäisyyden juhlavuosi

Blogi: Yrittäjähengen ydin sama jo 1800-luvulla - kuinka ratkaistiin rahoitus?

Yritykset Suomi100

Mukana oli myös aatteen paloa ja ihanteita – halu tehdä hyvää yhteiskunnan parhaaksi

Cleac: Parempaa musiikinopetusta maailmalle

Yritykset Suomi100

Cleac Oy on kasvanut parissa vuodessa ideasta kansainväliseksi startupiksi.

Yonoton: Jonon ohi haasteiden kautta

Yritykset Suomi100

Teemu Karenius sai yritysidean, kun hän turhautui lätkämatseissa jonottamiseen.

Virtuaalituotteita rakennusteollisuudelle – tamperelaisen kasvuyrityksen tavoitteena on muuttaa asuntokauppaa

Yritykset Suomi100

Kasvuyritys on vastannut haasteisiin nopealla ja rohkealla reagoinnilla.

Suomi100

Matka startupista kasvuyritykseksi – joskus kuoppainenkin mutta tasoitettavissa

Yritykset Suomi100

Syntyvistä yrityksistä vain harvalla on edessään tulevaisuus kasvuyrityksenä.