Blogi: Velka ei ole syypää rahapolitiikan tehottomuuteen

20.05.16 15:43 | Talous | Tuuli Koivu

Monet euroalueen talouksista ovat korviaan myöten veloissa, ja EKP:n rahapolitiikan kriitikot pelkäävät, että suuri velkamäärä estää rahapolitiikan onnistumisen. Pelko on kuitenkin turha.

Kun velkaa on suuret määrät niin valtioilla, yrityksillä kuin kotitalouksillakin, monen ajatuskulku on, että rahapolitiikan välittyminen reaalitalouteen estyy. Kun velkaa ei voida ottaa lisää, elvyttävän rahapolitiikan vaikutusten pelätään valuvan hukkaan.

On totta, että velkatason purkaminen hidastaa talouskasvua ja korkea velkataso lisää talouden haavoittuvuutta ja voi estää jopa kannattavia investointihankkeita. Rahapolitiikalla on silti vaikutuksia nykyisessäkin ympäristössä.

Kevyen rahapolitiikan mukanaan tuomat matalat lainanhoitokustannukset vapauttavat velkaantuneen kotitalouden resursseja kulutukseen ja helpottavat velkarahalla investoineen yrityksen asemaa. Mitä enemmän lainat ovat vaihtuvakorkoisia, sitä tehokkaampaa politiikka on.

Myös rahapolitiikan kevennyksen aiheuttama valuuttakurssin heikentyminen tarjoaa vientiyrityksille yhtäläisen hyödyn yritysten velkatasoista riippumatta, ja varallisuushintojen kohoaminen taas saa taseet näyttämään aiempaa paremmilta, oli velkaa tai ei.

Valitettavasti euroalueen nykyisessä taloustilanteessa on kuitenkin useita muita rahapolitiikan tehokkuutta heikentäviä piirteitä. Ensinnäkin talousalueen vakavien ongelmien vuoksi korkotaso on painettu laajalti negatiiviseksi, eikä koroissa ole enää paljon laskuvaraa. Lisäksi negatiivisten korkojen tehoon liittyy paljon epävarmuutta, sillä niillä luultavasti on elvyttävien vaikutusten ohella myös ei-toivottuja sivuvaikutuksia esimerkiksi pankkien kannattavuuteen ja luotonantoon.  

Pankkien rooli euroalueen rahapolitiikan välittymisessä on rahoituskriisin jäljiltä kaiken kaikkiaan ongelmallinen. Osalla pankeista resurssit kuluvat edelleen tiukentuneiden vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseen, jolloin luotonanto kärsii ja kallistuu. Luottojen myöntämistä vaikeuttaa myös hoitamattomien luottojen ongelma, jonka ratkaiseminen heikkokuntoiselle pankille on vaikeaa.

Näin ollen Fedin entisen pääjohtajan Ben Bernanken löydös pankkien roolista rahapolitiikan vaikutusten tehostajana on tällä hetkellä erityisen huono uutinen euroalueelle. Bernanke on itse todennut, että Yhdysvalloissa tämän vaikutuskanavan merkitys on suhteellisen pieni – johtuen luultavasti pankkien melko vaatimattomasta asemasta rahoituksen välittäjänä. Sen sijaan euroalueella pankit välittävät pääosan yritysten ja kotitalouksien tarjoamasta rahoituksesta, ja sen vuoksi pankkisektorin heikkoudet toimivat nyt merkittävänä jarruna rahapolitiikan välittymiselle. 

EKP pyrkii kiertämään pankkisektorin heikkoudet aloittamalla kesäkuussa yritysten velkakirjojen ostamisen. Valitettavasti ostojen määrä jäänee tarjolla olevien velkakirjojen määrän ja hajanaisuuden johdosta melko pieneksi.

Tämä EKP:n innovaatio on kuitenkin tervetullut lisä rahapoliittisten keinojen valikoimaan, sillä elvyttävän rahapolitiikan tavoittelemaa inflaatiota euroalue juuri nyt tarvitsee. Maiden välisten kilpailukykyongelmien lisäksi inflaatio nimittäin helpottaisi juurikin sen velkataakan purkamista.

Latest blog posts from Tuuli Koivu

Tuuli Koivu: Saksalaiset haukkuvat väärää puuta

Talous Markkinat Tuuli Koivu

EKP:n toimien kritisoinnista on tullut Saksassa yleinen huvi.

Blogi: Trump, älä suututa Kiinaa!

Talous Markkinat Tuuli Koivu

Trumpin hallinnon avaukset Kiinan suhteen ovat olleet vähemmän sovittelevia.

Inflaatiopiikki ei käännä keskuspankkiirin päätä

Talous Markkinat Tuuli Koivu

Euroalueen rahapolitiikan kiristämisen aika ei ole vielä.

Blogi: EKP lataa akkujaan

Talous Tuuli Koivu

Heikko inflaatiokehitys pakottaa EKP:n uusiin kevennystoimiin joulukuussa ja ilmoittamaan osto-ohjelman jatkamisesta.

Blogi: Suomen vienti kohoavien kauppamuurien varjossa

Talous Tuuli Koivu

Pienet avotaloudet – kuten Suomi – kärsivät maailmankaupan heikosta kehityksestä eniten.