Tuuli Koivu: Presidentti Xi, samassa veneessä kellutaan!

04.04.17 12:00 | Talous | Tuuli Koivu

Kiinan presidentti tekee tällä viikolla vierailun Yhdysvaltoihin. Matkalle hän hakee vauhtia Suomesta, ja kauppapolitiikan suhteen meillä onkin yhteinen tavoite.  

Kiinan presidentti Xi matkustaa loppuviikolla Yhdysvaltoihin tapaamaan Donald Trumpia. Kahden jättiläisen tapaamisessa on pitkä asialista, mutta kauppapolitiikalla uskotaan olevan keskusteluissa erityinen rooli, eroavathan presidenttien katsantokannat kansainvälisen kaupan suhteen suuresti. 

Yksi Trumpin vaalikampanjan kulmakivistä oli kauppamuurien nosto kotimaisen tuotannon suojaksi. Kiinaa hän uhkasi peräti 45 prosentin tuontitulleilla. Sinänsä Trumpin uhkailussa Kiinan suuntaan ei ole mitään uutta, sillä Yhdysvaltoja on kismittänyt Kiinan kaupan suuri alijäämä 2000-luvun alusta lähtien. Viime vuosina alijäämä on kasvanut 350 miljardiin dollariin, mikä on parisen prosenttia suhteessa Yhdysvaltojen BKT:hen. Sanahelinän lisäksi maat ovat puolin ja toisin asettaneet toisilleen lukuisia kaupanesteitä, mutta niiden merkitys kokonaisuudessa on ollut vähäinen. 

Virassa ollessaan Trump on tähän asti tyytynyt vähäisiin toimiin kauppapolitiikassa, mutta vapaakauppaa kannattavan Xin ei kannata huokaista helpotuksesta. Vaalikampanjan aikana kävi nimittäin selväksi, että Trumpille maailmantaloudessa kyse on nollasummapelistä. Hänelle tärkeämpää on Yhdysvaltojen suhteellisen aseman puolustaminen kuin elintason nosto muun maailman mukana. 

Totta onkin, että jos jollakin maalla tällaiseen ajatteluun on varaa, se lienee nimenomaan Yhdysvallat. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo suhteessa maan BKT:hen on vain noin 13 prosenttia eli noin puolet vaikkapa Kiinan vastaavasta. Euroalueen veturin Saksan viennin arvo on lähes 40 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näiden lukujen perusteella yksinkertainen päättelyketju, joka unohtaa investointivirrat ja yritysten ulkomailla tekemät voitot, johtaa helposti tulokseen, että Yhdysvallat häviää kaupalle asetettavien esteiden vuoksi vähemmän kuin useimmat muut taloudet. 

Kiina puolestaan elää kaupasta ja kansainvälisistä investoinneista. Juuri avautuminen ulospäin on ollut yksi ratkaisevista kasvua vauhdittaneista tekijöistä. Vientisektori on luonut maahan valtavan määrän työpaikkoja, mutta sitäkin tärkeämpää on ollut se, miten Kiina on pystynyt omaksumaan uutta teknologiaa siellä toimivilta ulkomaisilta yrityksiltä. Tuottavuusloikka on ollut hurja.  Vaikka maan talouskehitys on kasvavassa määrin omaehtoista, Xi istuu neuvottelupöytään kaupan vapauttamisen puolestapuhujana.

Suomi asettuu pöytään Kiinan puolelle. Kuten hyvin tiedossa on, olemme pieni talous, joka käy paljon kauppaa ja on siten riippuvainen sujuvista kauppavirroista. Vaikka EU suojaa meitä osittain mahdollisilta kansainvälisen kaupan haasteilta, tämä ei ole koko totuus. 

Näin osoittaa ETLA:n tutkijoiden mainio analyysi. Tutkijoiden käyttämä yksityiskohtainen data mahdollistaa kauppavirtojen tutkimisen tavallisia kauppatilastoja huomattavasti tarkemmin (valitettavasti tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2011). Siitä selviää muun muassa se, missä kustakin maasta välituotteena lähtevän tavaran lopullinen määränpää on. Näin ollen tutkijat voivat laskea myös, minkä maiden talouskehitys vaikuttaa eniten esimerkiksi Suomen bruttokansantuotteeseen suoran ja epäsuoran loppukysynnän muodossa.

Analyysi vahvistaa edellä todetun seikan, että Yhdysvaltojen talous ulkomaailmasta on paljon Kiinan riippuvuutta pienempi. Ulkomaisen kysynnän osuus Yhdysvaltojen BKT:sta on alle 10 prosenttia ja Kiinassa yli 20 prosenttia (kuvio). 

Tiedoista paljastuu myös se, että me ja monet muut EU-maat olemme Kiinan kanssa samassa veneessä. Runsas neljännes Suomen BKT:sta riippuu ulkomaisesta kysynnästä, Saksan ja Ruotsin riippuvuus on tätäkin korkeampi. EU-maiden (pl. Iso-Britannia) kanssa käyty kauppa on tästä vain noin kolmannes, minkä seurauksena riippuvuutemme kansainvälisistä kauppasuhteista on Kiinan suuruusluokkaa.  

Eiköhän siis toivoteta Presidentti Xi:lle onnistunutta Yhdysvaltojen matkaa!

Kuvio. Kiinan ja monen EU-maan riippuvuus maailmankaupasta on paljon suurempi kuin Yhdysvaltojen  

koivu04042017

Lähde: ETLA-raportti No. 62 (2016).

Tuuli Koivu viimeisimmät kirjoitukset

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Trump Kiinan herätyskellona

Talous Tuuli Koivu

Kukaan ei kaipaa Trumpin ajamaa protektionismia, mutta unilukkarina hänestä voi olla maailmantaloudelle jopa hyötyä.

Blogi: Kiina valitsee johtajia koko maailmantaloudelle

Talous Tuuli Koivu

Uuden johdon tavoite on viedä maa maailman suurimmaksi taloudeksi 2030-luvulla.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Saksan metallimiehet eivät tuo helpotusta EKP:lle

Talous Tuuli Koivu

Suomessa Saksan palkkaneuvotteluja kannattaa seurata erittäin tarkasti.

Tuuli Koivu: Pohjois-Korean yllättävät talousrakenteet lisäävät epävakautta

Talous Tuuli Koivu

Tilanne on altis konflikteille.

Tuuli Koivu: Ovatko pankkiunionin säännöt kaikille samat?

Talous Tuuli Koivu

On kuulunut huolestuttavaa viestiä uusien sääntöjen noudattamisesta pankkiunionissa.