Tuuli Koivu: Ovatko pankkiunionin säännöt kaikille samat?

27.06.17 11:13 | Talous | Tuuli Koivu

Kukaan ei odottanut, että uusi pankkien kriisinratkaisulainsäädäntö toimisi heti. Mutta avoimuus sääntöjen noudattamisessa – tai noudattamatta jättämisessä – olisi paikallaan. 

Viime viikkojen uutiset pankkisektorin uudelleenjärjestelyistä kertovat huolestuttavaa viestiä uusien sääntöjen noudattamisesta pankkiunionissa.

Ensin Espanjassa Banco Popular myytiin eurolla Banco Santanderille pankin osakkeenomistajien ja osan velkojista kärsiessä tappiot. Kriisinratkaisulainsäädäntö toteutui: päätöksen myynnistä teki pankkiunionin yhteinen viranomainen SRB ja sijoittajanvastuuta käytettiin, jotta veronmaksajien rahat säästyivät. SRB:n kompetenssia kiitettiin laajalti. 

Italiassa puolestaan kaksi paikallispankkia ajautui espanjalaispankkia paljon pahempiin ongelmiin, joita ratkottiin viime viikonloppuna. Pankkien pienestä koosta johtuen SRB julkaisi tiedotteen, jonka mukaan pankit eivät olleet rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä, joten niihin ei sovellettu resoluutiovälineitä. Näin pankkiunionin viranomainen pesi kätensä ja siirsi tapauksen Italian päättäjille.  

Viikonlopun neuvottelujen tuloksena Italia päätyi ratkaisuun, joka on kriisinratkaisulainsäädännön hengen vastainen, sillä sen keskeinen osa on valtiolta tuleva raha. Enimmillään Italian valtio on luvannut jopa 17 miljardia euroa pankkien konkurssipesien hoitamiseen ja osittaiseen siirtoon Intesa Sanpaololle. Tämä on valtava summa, joka vastaa peräti noin kolmannesta kaatuneiden pankkien taseesta. Valtion tuella kompensoidaan se, että kuten Espanjan tapauksessa, sijoittajanvastuu rajautuu omistajiin ja alimman etuoikeuden velkojiin. Mutta Italiassa tällä summalla ei ongelmia saatu ratkeamaan, minkä vuoksi kriisinratkaisulainsäädännön mukaan sijoittajanvastuuta olisi pitänyt laajentaa. 

Porsaanreikä valtion tuelle löytyi Italian konkurssilainsäädännöstä. Komission kilpailupolitiikasta vastaava komissaari Margrethe Vestager totesi, ettei valtiontuelle ole esteitä, sillä suljettavat pankit eivät vaikuta kilpailutilanteeseen, mutta niiden holtiton kaatuminen olisi aiheuttanut taloudellista sekasortoa pankkien kotipaikoilla Pohjois-Italiassa. 

SRB:n ja komission lähes vastakkaiset perustelut pankkien merkittävyydestä samoin kuin valtion tuen käyttö herättävät ihmetystä ja vahvistavat ne epäilyt, joita uuden kriisinratkaisulainsäädännön toteuttamiseen on liitetty. Lainsäädäntö näyttää toimivan, kun ongelmat ovat pieniä ja maan pankkisektori kokonaisuutena kunnossa. Mutta kun ongelmat ovat Italian pankkisektorin kokoluokkaa, valtion kukkarolle mennään entiseen malliin, jotta kokonaisuus turvataan.

Tämä on sinänsä ymmärrettävää, mutta pankkisektorin toiminnan kannalta päättäjien poukkoilevat toimet ovat hankalia ja ne voivat asettaa pankkiunionin pankit eriarvoiseen asemaan. Viime viikkoina julkisuudessa on ollut kolme tapausta (Monte dei Paschi, Banco Popular ja Italian kaksi nyt kaatunutta pankkia), joista yhteenkään ei ole löytynyt markkinaehtoista rahoitusta, mutta jokaiselle on räätälöity omanlaisensa ratkaisu. Yhteistä toimintalinjaa pankkien ongelmien hoitamiseen ei tunnu löytyvän, vaikka pelisääntöjen piti olla yhteisiä.

Markkinareaktiot heijastavat tätä epävarmuutta. Italian pankkiosakkeet kääntyivät viikonlopun päätösten jälkeen nousuun, kun taas Espanjassa pankkisektori on joutunut viime viikkoina kriisinratkaisutoimien maksumieheksi. Siellä haavoittuviksi tiedettyjen pankkien velkakirjojen korot ovat nousseet Banco Popularin järjestelyn jälkeen.

Mikäli luottamusta uuteen tapaan ratkaista pankkien ongelmat halutaan lisätä, vähintään päätösten perustelut pitäisi julkaista nykyistä avoimemmin. Voi olla, että valtion nyt luvattu tuki tulee Italian veronmaksajille lopulta halvemmaksi kuin sijoittajanvastuun ja talletussuojan käyttö. Nekin olisivat vaatineet valtiolta resursseja, mutta vaihtoehdoista pitäisi julkaista laskelmat avoimesti.

Avoimuus on paikallaan myös pankkiunionin kehittämisen kannalta. Tukea jatkohankkeille on vaikea hakea, jos jo olemassa olevan lainsäädännön toteuttamiseen liittyy näin paljon epäselvyyksiä.

Tuuli Koivu viimeisimmät kirjoitukset

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Trump Kiinan herätyskellona

Talous Tuuli Koivu

Kukaan ei kaipaa Trumpin ajamaa protektionismia, mutta unilukkarina hänestä voi olla maailmantaloudelle jopa hyötyä.

Blogi: Kiina valitsee johtajia koko maailmantaloudelle

Talous Tuuli Koivu

Uuden johdon tavoite on viedä maa maailman suurimmaksi taloudeksi 2030-luvulla.

Finanssimaailma-blogi: Tuuli Koivu

Blogi: Saksan metallimiehet eivät tuo helpotusta EKP:lle

Talous Tuuli Koivu

Suomessa Saksan palkkaneuvotteluja kannattaa seurata erittäin tarkasti.

Tuuli Koivu: Pohjois-Korean yllättävät talousrakenteet lisäävät epävakautta

Talous Tuuli Koivu

Tilanne on altis konflikteille.