Nordea on selvittänyt pankin korttitilastojen pohjalta, millaisia vaikutuksia koronakriisillä on ollut yksityiseen kulutuskysyntään Suomessa. Nordean markkinaosuus on Suomessa noin kolmannes, joten data antaa varsin kattavan kuvan kulutuksen kehittymisestä. Tilastojen perusteella koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi kulutukseen Suomessa: kokonaisuutena korttimaksamisen volyymi on nyt noin 25 prosenttia pienempi kuin vuoden alussa. Koronamittarin tuoreimmat tiedot ovat viikolta 15 eli pääsiäisviikolta.
– Koronan aiheuttama sukellus tapahtui maaliskuun puolivälissä. Vaikutukset matkailualaan ja ravintola-alaan ovat olleet suurimmat – niissä korttimaksamisen volyymi on nyt jopa 70–90 prosenttia pienempi kuin ennen koronakriisiä. Myös muun muassa takseissa sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvä kulutuskysyntä on romahtanut, analysoi pääekonomisti Tuuli Koivu.
Koronamittarista käy ilmi, että päivittäistavarakaupoissa korttimaksuvolyymit ovat kasvaneet kriisin aikana.
– Muun vähittäiskaupan volyymit ovat hitusen korjautuneet jo ylöspäin syvän sukelluksen jälkeen, Koivu toteaa.
Tuuli Koivun mukaan kaiken kaikkiaan tilastot vahvistavat kuvaa siitä, että usea toimiala Suomessa on valtavan paineen alla koronakriisin seurauksena.
– Muutokset kuluttamisessa ovat olleet äärimmäisen nopeita ja rajuja monella sellaisella sektorilla, jotka ovat tärkeässä roolissa Suomen taloudessa ja ennen kaikkea työllistävät merkittävän osan Suomen työvoimasta.
Korttitilastoista nähtäneen, milloin ja millä vauhdilla talous alkaa jälleen toipua
Pääekonomisti Tuuli Koivu korostaa, että kuluttajat ovat koronakriisin keskiössä, mikä poikkeaa aiemmista kriiseistä. Talouden romahdus ei ole keskittynyt teollisuuteen ja investointeihin, niin kuin vaikkapa rahoituskriisissä, vaan nopein romahdus on tapahtunut palvelualoilla ja kuluttamisessa.
– Kuluttajat muodostavat ison osan taloudesta. Niinpä taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi ja päätöksenteon taustaksi on tärkeää käyttää nopeasti käytössä olevaa ja luotettavaa dataa kuluttamisen kehittymisestä pandemian aikana. Nordean tilastot ovat hyvä lisäväline vaikutusten arviointiin ja tulemme säännöllisesti seuraamaan kulutuksen kehittymistä Suomessa näiden tietojen avulla.
Koivu myös uskoo, että korttitilastoista löytyvät aikanaan ensimmäiset merkit elpymisestä, kun kriisi alkaa laantua.
– Jokainen meistä ympärillään näkee, että talous on kokenut valtavan syöksyn alaspäin. Mutta kiinnostavampaa ja monessa mielessä tärkeämpää on se, milloin ja millä vauhdilla talous alkaa toipua, hän summaa.
Koronamittarissa on tarkasteltu korttitilastoja viikoilta 1-15/2020. Koronamittari-tutkimuksessa käytetään ainoastaan anonyymejä tilastoja volyymeistä eri tyyppisissä kaupoissa. Yksittäisiä kortteja tai niiden käyttäjiä ei seurata tai tunnisteta. Mikäli kortinhaltija ei kuitenkaan halua korttitapahtumiensa olevan mukana tilastollisessa tutkimuksessa, niiden poistaminen on mahdollista. Ohjeet löytyvät verkkosivuilta nordea.fi/korona.
Lisätietoja:
Tuuli Koivu, p. 040 065 5967
Nordean viestintä, p. 09 4245 1006