Suomen ja maailmantalouden talousnäkymät riippuvat rokottamisen onnistumisesta. Mikäli kykenemme palaamaan nopeasti kohti normaalia jo keväällä, koronakriisistä toipumisen odotetaan olevan nopeaa ja pitkän aikavälin vahingollisten vaikutusten jäävän pieniksi. Ennustamme Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Osakemarkkinoilta odotamme yhä hyvää, mutta hiipuvaa tuottotahtia tänä vuonna.
Maailmantalouden kasvunäkymät riippuvat olennaisesti rokottamisen nopeasta onnistumisesta. Mikäli ripeä rokottaminen onnistuu, odotamme länsimaisten talouksien palavan laajasti kriisiä edeltäneelle tasolle jo ensi vuodenvaihteen kieppeillä. Toipumista tukee kokonaisuuden kannalta melko vähäiset rakenteelliset muutostarpeet, kriisin aikana kertyneiden säästöjen kuluttaminen sekä edelleen mittava elvytyspolitiikka.
– Suurin ennusteeseen liittyvä alasuuntainen riski on rokotusten viivästyminen. Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä pidemmät ovat sen haitalliset vaikutukset myös pitkän aikavälin talousnäkymiin, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi.
– Fedin odotetaan tiukentavan rahapolitiikkaa EKP:ta nopeammin, sillä Yhdysvalloissa inflaatiokin lähtee rivakammin liikkeelle, Koivu kertoo.
Kuluttaja istuu kuskin paikalla Suomen talouden kasvaessa
Suomen talous on lähtenyt toipumaan nopeasti koronan aiheuttamasta kuopasta, joskin palautuminen on loppuvuonna hidastunut koronan toisen aallon myötä. Odotamme talouden kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja koronakriisiä edeltänyt BKT:n taso saavutetaan jo vuoden kolmannella neljänneksellä. Ensi vuonna talouskasvun ennustetaan olevan 2,0 prosenttia.
– Kotitalouksilla on jäänyt korona-aikana rahaa säästöön, kun kulutusmahdollisuudet ovat olleet rajatumpia. Koronarajoitteiden purkautuessa yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvan nopeasti tänä vuonna vetäen palvelusektorin mukanaan ylös suosta, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen ennakoi.
– Asuntomarkkinat ovat selvinneet ilmiömäisesti koronakriisistä niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Nuorten mahdollisuudet päästä kiinni ensimmäiseen omaan asuntoon ovat kuitenkin heikentyneet, eivätkä he siten pääse hyötymään matalista korosta ja asuntojen hintojen noususta, Kostiainen huomauttaa.
Lue koko ennuste täältä.
Osakemarkkinoilla vielä nousuvaraa
Viime vuosi oli historiallisesta taantumasta huolimatta hyvä sijoittajalle, ja osakemarkkinat ovat globaalisti tuottaneet jo lähes 60 prosenttia maaliskuun kuopistaan ja yli 10 prosenttia jopa viime vuoden alusta lukien. Alkaneelta vuodelta voi vielä odottaa hyviä tuottoja, mutta tahti hiipuu vähitellen.
– Pörssikurssit yleensä kääntyvät taantuman synkimpinä hetkinä parempaa ennakoiden ja kovimmat tuotot kääritään silloin, kun vain harvat uskaltautuvat ostoksille. Näin kävi tälläkin kerralla. Vaikka tämä juna on jo mennyt, elvyttävä talouspolitiikka ja vahva tuloskasvu tukevat kurssinousua yhä tänä vuonna, Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari odottaa.
– Sijoittajan suurin huolenaihe tällä hetkellä on se, että selviä huolenaiheita ei oikein ole. Tällaisessa tilanteessa odottamattomat ikävät uutiset painavat herkästi kursseja tavanomaista enemmän. Sijoittajan onkin hyvä varautua tavallista kovemman kurssiheilunnan jatkumiseen, Saari muistuttaa.
Lisätietoja:
Tuuli Koivu, pääekonomisti p. 040 0655 967
Juho Kostiainen, ekonomisti p. 040 7098 531
Antti Saari, varallisuudenhoidon päästrategi p. 040 732 6339
Nordean viestintä, p. 09 4245 1006
Nordea on pohjoismainen yleispankki. Olemme auttaneet asiakkaitamme toteuttamaan unelmiaan jo 200 vuoden ajan. Haluamme olla vahva ja henkilökohtainen kumppani raha-asioissa ja tarjota merkityksellisiä palveluita sekä asiakkaillemme että yhteiskunnille, joissa toimimme. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää osoitteessa nordea.com.