Nordea: Asumiskustannusten nousu näkyy etenkin omistusasujien taloudessa

Lehdistötiedote | 06-04-2022 10:00

Asuntokauppa on elpynyt nopeasti Ukrainan sodan alkamisesta johtuneen hetkellisen notkahduksen jälkeen. Korkojen nousu, inflaation kiihtyminen ja sen myötä asumiskustannusten nousu kurittavat kuitenkin omistusasujien kukkaroa. Asuntokaupan odotetaan normalisoituvan tänä vuonna viime vuoden korkealta tasolta, ja myös asuntohintojen nousu tulee olemaan selvästi viime vuotta maltillisempaa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai myös suomalaiset asunnonostajat varpailleen helmi-maaliskuun vaihteessa. Uusien lainahakemusten määrä notkahti muutaman viikon ajan sodan alettua. Tilanne asuntomarkkinoilla kuitenkin tasaantui maaliskuun loppua kohden ja lainahakemusten määrä on jo palautunut normaalin kevään tasolle.

”Kuluttajien luottamusmittauksessa asunnonostoaikeet pysyivät edelleen korkealla tasolla, vaikka luottamus Suomen talouteen heikkeni selvästi maaliskuussa. Sodan suorat vaikutukset asuntomarkkinoille näyttäisivät jäävän lyhytaikaisiksi”, arvioi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Asuntohintojen nousu jää vaatimattomaksi, kustannukset nousevat

Inflaatio ja asumiskustannusten nousu syövät kuluttajien ostovoimaa, ja tämä näkyy etenkin omistusasujien kukkarossa. Kotitalouksien kulutus on suuntautumassa takaisin palveluihin ja samaan aikaan korkojen nousu alkaa hiljalleen kasvattaa asuntovelallisten menoja. Asuntolainojen yleisen viitekoron, 12 kk euriborin, odotetaan nousevan positiiviseksi tämän vuoden aikana.

”Korona-aikana asuntomarkkinoilla nähdyt vauhdikkaimmat päivät näyttäisivät olevan takanapäin. Hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta asunnon ostoon on jäämässä aiempaa vähemmän rahaa inflaatiosta johtuen, mikä näkyy asuntokysynnässä. Korkojen nousun sekä vuokramarkkinoiden ylitarjonnan odotetaan vähentävän myös sijoitusasuntojen kysyntää”, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Asumiskustannuksiin inflaatio vaikuttaa monin tavoin. Lämmityksen ja sähkön lisäksi myös huollon ja remontoinnin hinnat ovat nousseet, mikä tuo merkittäviä nousupaineita vastikkeisiin. Kuluttajahintaindeksin mukaiset asumiskustannukset nousivat helmikuussa 7,3 prosenttia vuodentakaisesta.

”Sähkön hinta on kohonnut keskimäärin 30 prosenttia. Lämmön ja veden hintakehitys on ollut toistaiseksi maltillisempaa, mutta nekin ovat nousseet aiempia vuosia nopeammin. Korjaus- ja huoltokulujen nousun taustalla ovat materiaali- sekä työvoimakustannusten nousu. Kasvaneet vastikkeet vaikuttavat ennen kaikkea asunnon omistajiin ja syövät myös asuntosijoittajien tuottoja, kun kustannuksia ei välttämättä voida siirtää vuokriin heikentyneen kysyntätilanteen takia”, Kostiainen valottaa.

Pitkään jatkunut vuokratason nousu hidastunut selvästi

Asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna keskimäärin 0,8 prosenttia – yhtä paljon pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. Turussa ja Tampereella kasvu oli hieman yli keskiarvon.

”Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoille on kasautunut selvää ylitarjontaa pandemian aikana, kun etätöihin siirtyneet ihmiset ovat hakeneet väljempiä asumisratkaisuja kehyskunnista ja samaan aikaan vuokrayksiöiden rakentaminen on jatkanut kasvua. Vuokramarkkinoiden ylitarjonta on näkynyt vaajakäyttöasteiden nousuna sekä vuokrien nousun pysähtymisenä, ja paikoitellen loivana laskuna uusissa vuokrasopimuksissa”, Kostiainen kertoo.

Vuokramarkkinatilanteen odotetaan kuitenkin asteittain paranevan asuntosijoittajan näkökulmasta. Koronarajoitusten poistuminen tarkoittaa myös palvelualojen työpaikkojen paluuta. Samalla matkailun ja tapahtumien uudelleen käynnistyminen kiihdyttävät lyhytaikaisvuokrausta ja opiskelijatkin todennäköisesti palaavat ensi syksynä useamman ikäryhmän toimesta vuokramarkkinoille. Korkojen nousu tekee myös vuokra-asumisesta suhteellisesti houkuttelevampaa, kun omistusasumisen rahoituskustannukset kasvavat.

Suomalaisilla euroaluetta suurempi korkoriski

Suomalaisten kotitalouksien asuntolainat ovat lähes kokonaan vaihtuvakorkoisia eikä kiinteiden korkojen osuus ole merkittävästi muuttunut 2000-luvun aikana. Suomalaisten asuntovelallisten voidaan katsoa kantavan suurempaa korkoriskiä kuin muualla euroalueella, jossa asuntolainoista yli 80 prosenttia on kiinteäkorkoisia.

”Lainamarginaalit ovat Suomessa Euroopan matalimpia, mikä osaltaan on pitänyt suomalaisten korkomenot maltillisena. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka suomalaisten kotitalouksien nettovelkaantuminen ei ole  kasvanut viime vuosina, niin viitekoron muutokset tulevat vaikuttamaan kotitalouksien käytettävissä oleviin varoihin. Siksi kannustamme varautumaan tulevaan korkojen nousuun esimerkiksi säästämällä asuntolainan ohella jatkossakin”, muistuttaa Pajala.

Linkki asuntomarkkinakatsaukseen.

Lisätietoja:

Juho Kostiainen, ekonomisti, juho.kostiainen [at] nordea.com, 040 709 8531
Jussi Pajala, toimitusjohtaja, jussi.pajala [at] nordea.com,  Nordea Kiinnitysluottopankki, 040 545 3859
Nordea, viestintä, media [at] nordea.fi, 09 4245 1006

Lehdistötiedotteet