Suomeen on kasvamassa uudenlainen nuorten sukupolvi, joka suhtautuu rahaan ja omaan talouteensa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, kertoo Nordean tuore pohjoismainen tutkimus. Nuorten kiinnostus omaan talouteen on korkealla, ja taloustaidot vahvistuvat nopeasti iän myötä.
Jopa 76 prosenttia 18–29-vuotiaista suomalaisista on kiinnostunut omasta taloudestaan, ja 39 prosenttia on erittäin kiinnostunut siitä. Samalla 70 prosenttia kokee osaavansa arjen raha-asiat riittävän hyvin – ja yhtä moni nuori aikuinen kertoo hallitsevansa talouttaan hyvin.
”Nuorten suhde rahaan on vahvistumassa. Taloudellinen itsenäisyys ei ole enää vain tavoite, vaan sitä rakennetaan tietoisesti askel askeleelta. Se on merkittävä asia koko yhteiskunnan näkökulmasta”, sanoo Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Tanja Eronen.
Taloudellinen itsevarmuus on vahva jo nuorimmilla aikuisilla ja kasvaa selvästi iän myötä. 25–29-vuotiaista 75 prosenttia kokee olevansa itsevarma taloustaidoistaan, kun nuoremmassa ikäryhmässä osuus on 66 prosenttia.
Itsenäistyminen etenee vaiheittain
Vaikka nuoret haluavat pärjätä omillaan, monelle vanhempien tuki on vielä osa arkea. 42 prosenttia suomalaisnuorista kertoo turvautuvansa joskus vanhempiinsa, jos oma raha ei riitä – selvästi useammin kuin Ruotsissa tai Norjassa, joissa vastaava osuus on noin viidennes (SE 20 %, NO 21 %).
”Nuoret haluavat kantaa vastuuta omasta taloudestaan, mutta aikuisuuden alkuvaiheessa tuki on edelleen tärkeää. Tämä on meille kulttuurisesti ominainen piirre. Käytännössä vanhemmat maksavat esimerkiksi vakuutus- tai puhelinlaskuja tai auttavat suuremmissa hankinnoissa”, Eronen kuvaa.
Samalla suomalaisnuoret käyttävät muita pohjoismaalaisia rohkeammin erilaisia maksamisen joustoja. Jopa 80 prosenttia pitää esimerkiksi maksun lykkäämistä tai osiin jakamista hyväksyttävänä, kun Ruotsissa näin ajattelee alle puolet (38 %).
Budjetti lipsuu – mutta ratkaisuja haetaan aktiivisesti
Arki ei kuitenkaan ole täydellistä talouden hallintaa: joka toinen nuori (51 %) kertoo ylittävänsä budjettinsa ainakin joskus. Tilanteisiin reagoidaan kuitenkin aktiivisesti.
Kolmannes nuorista kertoo olevansa valmis tekemään lisää töitä (30 %), myymään tavaroitaan (32 %) tai kiristämään kulutustaan (29 %), korjatakseen budjetin ylityksen. Silti joka kolmas on saanut viime vuoden aikana lisäkuluja unohtuneista maksuista.
”Budjettiylitykset ja viivästykset laskujen maksamisessa ovat osa oppimisprosessia. Tärkeintä on, että nuoret etsivät aktiivisesti ratkaisuja – se vahvistaa taloudellista osaamista pitkällä aikavälillä”, Eronen sanoo.
Pohjoismaisen kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Verian verkkopaneelina 10.-20.3.2026. Kyselyyn vastasi Suomessa 1007 18–29-vuotiasta suomalaista (Ruotsissa 1001, Norjassa 574). Vastaajat on valittu siten, että otos vastaa kansallista ikä-, sukupuoli- ja aluejakaumaa. Virhemarginaali on vastauksesta riippuen enintään ±3 prosenttiyksikköä.