Blogi: Asuntovelallinen – tämä sinun pitää tietää nyt

Tätä kirjoittaessa Ukrainan tilanne on jatkunut viisi päivää. Humanitaarisen kriisin lisäksi vaikutukset talouteen tulevat olemaan merkittävät, joten näkymät tästä eteenpäin ovat vähintään sumeat. Katsotaan kuitenkin mitä asioita asuntomarkkinassa on hyvä seurata.

Kuten arvelin viime vuoden puolella, asuntomarkkinat ovat jatkaneet siitä mihin ne viime vuonna jäivät. Moni suomalainen kotitalous miettii tälläkin hetkellä tulevaisuuden asumisen unelmien toteuttamista ja markkinoiden imu tulee säilymään vilkkaana. Nurkan takana on kuitenkin hyökyaallon tavoin talouteen iskenyt inflaatio ja sen seurauksena mahdollinen korkojen nousu on monen asuntounelmaansa miettivän mielessä.

Inflaatio - uhka vai mahdollisuus asuntovelalliselle?

Onko inflaatio sitten uhka vai mahdollisuus? Vastaus riippuu varmaankin tulokulmasta. Inflaatio on kasvavan ja aktiivisen talouden seurausta, josta useimmiten seuraa myös nousupaineita korkotasoon. Näin on myös tällä kertaa käymässä ja asuntoluottojen viitekorot tulevat näkemyksemme mukaan liikahtamaan ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen plussan puolelle. Tässä on hyvä huomata, että puhumme todennäköisesti yhä varsin alhaisesta korkotasosta, kun tarkastelemme euriborien historiallista kehitystä.

Toisaalta moni tämän päivän asuntovelallinen ei ole kokenut positiivista viitekorkoympäristöä, joten vaikutukset omaan talouteen voivat yllättää. Mutta ennen kuin kukaan (edes velallinen) hermostuu vääjäämättömästä tilanteesta sen enempää, on hyvä pitää mielessä, että jokaisen asuntovelallisen maksukyky on jo viimeisen 12 vuoden ajan stressitestattu lainaa myöntäessä niin, että velallinen selviää myös 6 prosentin koron ja 25 vuoden laina-ajan ympäristössä. Vaikka tililtä siis katoaisi korkojen maksuun jatkossa enemmän, jäänee vaikutus itse markkinoihin pieneksi.

Asuntovelallinen, seuraa näitä korkokehityksen lisäksi

Mitä muuta asumisen unelmansa toteuttamista haaveilevien pitäisi juuri nyt seurata korkokehityksen lisäksi? Ensimmäisenä mieleen tulevat neliöiden muunneltavuus ja sijainti. Kasvukeskukset ovat olleet ja tulevat olemaan muuttoliikkeen voittajia, mutta pandemian myötä kasvukeskusten ja niiden lähellä olevien alueiden mikrosijainnit ovat nostaneet arvoaan. Ei ole tuulesta temmattu väite, että suomalaiset haluavat lähemmäksi luontoa, mutta samalla halutaan myös palvelut lähelle. Koti- ja työarjen saumaton yhteensovittaminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Tämä yhtälö ei olekaan kovin vaivattomasti toteutettavissa. Muunneltavien neliöiden osalta optimitilanteessa monen toivoma ratkaisu olisi se ylimääräinen huone, mutta taloudelliset realiteetit yhdistettynä asuntomarkkinoiden tarjoomaan asettavat omat haasteensa.

Asuntojen tarjoomaan voi hyvin lisätä myös vuokramarkkinoiden myllerryksen. Eli asuntoja on tarjolla, mutta ei aina siellä, minne suomalaiset haluavat muuttaa, eikä niissä ole sellaisia neliöitä, mitä halutaan. Nyt ei puhuta pelkästään suomalaisten DNA:ssa olevasta omakotitalohaaveesta. Loppupeleissä kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla ja tämä epätasapaino aikaisemmin mainitun korkotilanteen kehittymisen kanssa ovat tämän vuoden osalta asuntokauppaa eniten rajoittavat tekijät. Kumpikaan niistä ei kuitenkaan tule pysäyttämään markkinoiden positiivista kehitystä.

Ja sitten on vielä asumisen kasvavat kustannukset. Viime syksystä alkaen asumisen kustannuksiin on tullut merkittävä lisä sähkön hinnan kallistumisen myötä ja vaikka pahimmat piikit saattavat olla jo takanapäin, voi paluu vanhaan olla vielä kaukana. Näin voi hyvinkin käydä väliaikaisesti, mutta pidemmän päälle energiahinnat ovat nousu-uralla jo pelkästään Ukrainan sodan takia. Tästä päästäänkin asumisen kestävään tulevaisuuteen, missä oman kodin energiaratkaisut on yksi keskeinen valinta. Tämän lisäksi suomalaiset ovat tulleet entistä tietoisemmiksi myös asumiseen liittyvistä valinnoista. Tätä havaintoa tukee myös viime marraskuussa teettämämme tutkimus, jossa puolet vastaajista totesi, että omia valintoja ohjaavat myös asumisen kestävän tulevaisuuden teemat, kuten asumisen elinkaaren hiilijalanjälki.

Näin varaudut korkojen nousuun

Asuntolainan lyhennyksen kuukausierä on usein talouden suurin menoerä, ja siksi on järkevää pohtia miten mahdollinen korkojen nousu vaikuttaisi omaan talouteen

1.       Säästä

Säännöllinen ja suunnitelmallinen säästäminen tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa varallisuutta myös muissa omaisuusluokissa ja tarjoaa tarvittaessa taloudellisia puskureita nousevia korkokustannuksia vastaan.

2.       Lyhennä

Korkojen ollessa myös tulevaisuudessa historiallisesti katsottuna matalalla tasolla voi tarvittaessa käyttää varakassasta osan myös ylimääräisiin lyhennyksiin.

3.       Suojaa lainasi

Ainoa mikä on varmaa on, ettei varmuudella tiedetä mihin korot liikkuvat. Korkokatto tarjoaa erinomaisen vakuutuksen ei-toivottua koronnousua vastaan tai vaihtoehtoisesti kiinteällä korolla voit varmistaa korkotason jopa 15 vuoden päähän.

Kaikki yllä mainittu huomioiden, mitä näkyy asuntomarkkinoiden kristallipallosta vuodelle 2022? Omassa pallossa näkymät ovat vakaat, hinnat nousevat valtakunnallisesti 0,5 - 3 prosenttia, kauppa käy aktiivisena ja tänäkin vuonna moni suomalainen löytää itsensä unelmiensa kodista.

Jussi Pajala
Toimitusjohtaja
Nordea Kiinnitysluottopankki