Harhaanjohtavat kasvuluvut

Jan von Gerich

17-09-2021 07:18

Suomen talous on noussut koronakuopastaan varsin nopeasti muita maita maltillisemmista kasvuluvuistaan huolimatta. Korona-ajan kehitys ei kerro kuitenkaan mitään pidemmän aikavälin haasteista, jotka ovat Suomellakin huomattavat.

Talouskehitystä seuratessa johtopäätösten tekeminen yksittäisen havainnon perusteella antaa väistämättä vaillinaisen kuvan todellisuudesta. Siitä huolimatta usein talouskehitystä pyritään mittaamaan yksittäisellä indikaattorilla eli bruttokansatuotteen (BKT) kehityksellä.

Ennusteissakin BKT-lukuja seurataan tarkimmin – usein vielä syksylläkin eniten huomiota saavat kuluvan vuoden ennusteet siitä huolimatta, että suurin osa vuodesta on jo takanapäin ja seuraavan vuoden ennusteessa on huomattavasti enemmän informaatioarvoa.

Suomen BKT näyttäisi kasvavan tänä vuonna reilut kolme prosenttia, joka olisi ripein kasvuvauhti 15 vuoteen: loistosuoritus! Hetkinen, koko euroalueelle povataan n. viiden prosentin kasvua Suomen kasvuennusteen jäädessä viimeisten euromaiden joukkoon: surkea esitys! Kumpikin tulkinta menee tässä tapauksessa pieleen.

Koronashokki ravisteli talouksia kovaa, mikä heiluttaa myös lyhyen aikavälin kasvulukuja huomattavasti. Espanjan BKT supistui yksin vuoden 2020 toisen neljänneksen aikana lähes viidenneksen. Tämän vuoden toisella neljänneksellä kasvu vuotta aiempaan verrattuna oli kuitenkin huimat 19,9 %. Suomen talous kasvoi samalla ajanjaksolla reilut 7 % – selvästi heikoin suoritus euromaiden joukossa.

Suomen ”heikko” kasvuluku ei kuitenkaan kerro siitä, että Suomen talous olisi selvinnyt koronakriisistä muita euromaita huonommin. Maan tartuntatapausten määrällä, talouden rajoitustoimien mittakaavalla ja koronakuopan syvyydellä on selvä yhteys myös kasvulukuihin. Syvemmälle vajonneilla mailla on koronan tapauksessa tyypillisesti myös suuremmat kasvuluvut tällä hetkellä, kun viime vuoden vertailutaso on matala. Ensiponnistus kuopan pohjalta on vahva, mutta toipumisen edetessä kasvuluvut palaavat lähemmäs talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

Suomessa koronakuopan syvyys oli selvästi euromaiden keskiarvoa pienempi, ja Suomen BKT ylitti itse asiassa koronaa edeltäneen (vuoden 2019 viimeinen neljännes) tason tämän vuoden toisella neljänneksellä. Ainoastaan seitsemän euromaata kuuluu tähän joukkoon, ja vain Irlanti on tässä joukossa Suomea isompi talous. Kokonaisuudessaan Suomen talous on siis ainakin BKT:lla mitattuna selvinnyt koronasta varsin hyvin. Vertailun vuoksi esimeriksi Espanjan BKT oli huimista kasvuluvuista huolimatta vielä lähes 7 % vuoden 2019 lopun tasoa alempana vuoden toisella neljänneksellä.  

Suomen pidemmän aikavälin haasteet eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Pidemmän aikavälin talousennusteet viittaavat vain hitaaseen kasvuun, väestön ikääntyminen jatkuu, työvoimapula uhkaa, tuottavuuskehitys on heikkoa ja julkinen talous on kestämättömällä uralla. Ripeän koronatoipumisen jälkeen aika tarttua näihin haasteisiin on nyt.

Suomi pitää perää kasvuluvuissa…

Euromaiden BKT-kehitys Q2/2021

…mutta on toipunut koronakuopastaan selvästi suuria euromaita nopeammin

Valikoitujen euromaiden bkt-kehitys -kaavio

Talouden ilmiöiden takana

Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.

Blogi
Markkinat ja sijoittaminen
Analyysit

Lue lisää