Kaikki puhuvat eläkkeestä. Entä jos tärkeämpi kysymys on, jaksatko sinne asti?

Suomalaiset keskustelevat paljon eläkkeistä. Riittävätkö rahat? Nouseeko eläkeikä? Voiko järjestelmään luottaa?

Huolelle on perusteita. Vain 40 prosenttia suomalaisista luottaa tulevansa toimeen eläkkeellään, ja vain 37 prosenttia uskoo nykyisen työeläkejärjestelmän olevan kestävällä pohjalla myös tulevaisuudessa. Samaan aikaan kolme neljästä pitää omilla säästöillä ja sijoituksilla varautumista välttämättömänä.

Keskustelusta jää kuitenkin usein puuttumaan yksi näkökulma. Miten jaksamme sinne asti?

Eläkeunelmat todeksi jo ennen eläköitymistä

Suomalaiset eivät haaveile eläkkeellä ensisijaisesti vauraudesta tai luksuksesta. Nordea Henkivakuutuksen Suuren eläkekyselyn mukaan hyvään eläkeikään yhdistetään ennen kaikkea taloudellinen turvallisuus (48 %), terveys ja toimintakyky (43 %) sekä vapaus päättää omasta ajasta (29 %).

Nämä eivät kuulosta vain eläkehaaveilta.

Ne kuulostavat asioilta, joita moni kaipaa jo työuransa aikana: enemmän aikaa palautumiseen, enemmän joustavuutta ja enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten työnsä tekee.

Monelle houkutteleva tavoite ei ole työnteon lopettaminen vaan työn keventäminen. Vaikkapa yksi ylimääräinen vapaapäivä viikossa, mahdollisuus siirtyä pois kaikkein kuormittavimmista työvuoroista tai mahdollisuus jatkaa työelämässä pidempään, koska sitä ei tarvitse tehdä täydellä teholla.

Tämä näkökulma nousi esiin myös Talousviikon keskustelussa, jossa pohdimme sijoittamisen yhteyttä joustavampaan työelämään ja taloudelliseen liikkumavaraan. Keskustelun ydin oli yksinkertainen: sijoittamisen ei tarvitse tähdätä varhaiseen eläköitymiseen. Se voi auttaa rakentamaan työuran toista vaihetta, jossa työtä tehdään vähemmän mutta ehkä paremmin voiden.

Entä jos sijoittamisen tärkein hyöty ei ole tuotto?

Sijoittamisesta puhutaan usein tuottojen näkökulmasta. Paljonko salkku kasvaa? Paljonko pitäisi säästää?

Harvemmin puhutaan siitä, mitä varallisuus voi mahdollistaa. Parhaimmillaan sijoitukset ostavat aikaa, vaihtoehtoja ja liikkumavaraa. 

Siksi tärkein kysymys ei ehkä ole vain se, paljonko rahaa tarvitset 70-vuotiaana. Tärkeämpi kysymys voi olla, millaisen työelämän haluat 60-vuotiaana. 

Eläkkeeseen varautuminen on edelleen tärkeää. Mutta ehkä yhä useammalle suomalaiselle sijoittamisen suurin hyöty voi turvallisen vanhuuden lisäksi olla mahdollisuus tehdä 80 prosentin työaikaa juuri ennen eläkeikää, eli käytännössä esimerkiksi nelipäiväistä työviikkoa useamman vuoden ajan.

Taloudellinen vapaus voi olla miljoonan euron pankkitilin tai varhaisen eläköitymisen sijaan sitä, että omaan kalenteriin saa hieman enemmän tilaa silloin, kun palautumiselle, terveydelle ja omalle ajalle on eniten tarvetta.

Kuinka paljon sinun pitää sijoittaa, jotta työn keventäminen ennen eläkeikää on mahdollista?

Seuraava taulukko havainnollistaa, kuinka suuren taloudellisen puskurin tarvitset työajan keventämiseksi yli 60-vuotiaana eri palkkatasoilla. Laskelma perustuu siihen, että sijoittaminen aloitetaan 30-, 45- tai 55-vuotiaana. Oletuksena on, että työaika kevenee 80 prosenttiin 5 vuodeksi. Laskelma ei huomioi eläkekertymää.

Taulukosta nousee esiin yksi kiinnostava havainto: Työelämän keventämisen hinta ei määräydy palkan perusteella, vaan sen perusteella, kuinka kauan tavoitteeseen on aikaa valmistautua.

30-vuotiaalla muutaman kympin kuukausisäästö voi vuosikymmenten aikana kasvaa riittävän suureksi puskuriksi. 45-vuotiaalla tavoite on edelleen hyvin mahdollinen, mutta vaatii jo selvästi suurempaa kuukausittaista panostusta. 55-vuotiaana ratkaisu löytyy useammin aiempien säästöjen, sijoitusvarallisuuden ja työelämän joustojen yhdistelmästä.

Ehkä sijoittamisen tärkein tavoite ei olekaan päästä pois työelämästä. Ehkä se on mahdollisuus tehdä työelämästä itselle sopivampi jo aiemmin.