
Talouden ilmiöiden takana
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.
Sijoitusvuosi 2025 on alkamassa kaksijakoisissa tunnelmissa. Maailmantalouden kasvun ennustetaan jatkuvan vakaana, ja yritysten tuloskasvun odotetaan kiihtyvän yhä useammalla toimialalla. Tämä tukee osakemarkkinoiden näkymiä. Samaan aikaan suurimmalla markkinalla Yhdysvalloissa arvostustaso on noussut korkeaksi latistaen nousupotentiaalia jatkossa. Epävarmuutta näkymiin tuo Donald Trumpin tulevan politiikan arvaamattomuus.
Maailmantalouden kasvun ennustetaan jatkuvan reilun 3 prosentin tuntumassa myös vuonna 2025. Huolet Yhdysvaltain talouden taantumasta ovat väistyneet, eivätkä parin prosentin talouskasvua povaavat ennusteet vaikuta haastavilta. Euroopan elpyminen jatkuu, mutta melko vaisuun tahtiin. Kiinan elvytystoimien toivotaan vähitellen kohentavan kotitalouksien luottamusta ja ohjaavan huomattavaksi paisuneita säästöjä kulutukseen.
Epävarmuutta kasvuennusteisiin tuovat Yhdysvaltain presidenttinä aloittavan Donald Trumpin uhkaukset uusista tuontitulleista. Pahimmillaan tullit voisivat johtaa kauppasotaan, mikä hidastaisi globaalia talouskasvua. Trumpin ensimmäisen kauden perusteella on kuitenkin todennäköistä, että pahimmat uhkakuvat voidaan välttää neuvottelemalla.
Inflaatio on maltillistunut sekä euroalueella että Yhdysvalloissa 2–3 prosentin haarukkaan, ja keskuspankit ovatkin jo laskeneet ohjauskorkojaan useamman kerran. Ensi vuoden osalta rahapolitiikan näkymät ovat jossain määrin eriytyneet. Euroopan keskuspankki jatkanee asteittaisia koronleikkauksia koko alkuvuoden, kunnes seuratuin ohjauskorko eli pankkien talletuskorko saavuttaa noin kahden prosentin tason. Yhdysvalloissa Fed edennee hitaammin vahvojen talouskasvunäkymien poistaessa kiireen, eikä ohjauskoron lasku alle 4 prosentin vaikuta todennäköiseltä. Kasvava korkoero Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä pitänee dollarin vahvana suhteessa euroon.
Pitkien joukkolainojen korot ovat laskeneet huipuistaan, ja merkittävät muutokset nykytasoilta ovat epätodennäköisiä. Korkokäyrät ovatkin kääntymässä normaalimuotoonsa nouseviksi, kun lyhyet korot laskevat ohjauskorkojen muutoksia ennakoiden ja pitkät korot määräytyvät inflaatio- ja kasvunäkymien perusteella.
Korkosijoittajan näkökulmasta nykyinen korkotaso on edelleen houkutteleva, ja korkosijoitusten painopistettä kannattaa siirtää talletuksista ja rahamarkkinoilta pidempiin joukkolainoihin. Joukkolainojen arvojen heilahtelun väheneminen volatiilien vuosien jälkeen palauttaa niiden aseman salkun vakauttajana ja turvasatamana.
Pitkällä aikavälillä osakekurssien kehitystä selittää parhaiten yritysten tuloskasvu. Viimeiset kaksi vuotta tuloksiaan ovat kasvattaneet lähinnä suuret amerikkalaiset teknologiayhtiöt, mikä on johtanut niiden ylivertaiseen kurssikehitykseen muihin yhtiöihin verrattuna. Ensi vuoden aikana tilanne tasapainottuu, kun tulokset kääntyvät selvemmin kasvuun myös muilla toimialoilla.
Globaalisti tulosten ennustetaan kasvavan noin 12 prosenttia. Yhdysvalloissa suurten teknologiayhtiöiden tuloskasvu puolittuu tämän vuoden vauhdista noin 18 prosenttiin, mikä on linjassa terveydenhuoltosektorin ja teollisuusyhtiöiden tuloskasvuodotusten kanssa. Euroopassa tuloskasvu kiihtynee lähemmäksi 8 prosenttia syklisten yhtiöiden tuloskäänteen myötä. Teollisuuden suhdanteen elpymisen odotetaan kääntävän myös Helsingin pörssin tulospotin kasvuun kahden vuoden supistumisen jälkeen. Odotamme tuloskasvuerojen kaventumisen pienentävän sekä alueiden että toimialojen välisiä tuottoeroja, mikä puoltaa laajaa hajautusta.
Osakkeiden arvostuskertoimet ovat kohonneet etenkin Yhdysvalloissa, jossa osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti viimeisten kahden vuoden aikana. Kuplasta ei mielestämme ole kyse, mutta eteenpäin katsovan PE-kertoimen ollessa 22 Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuotto-odotukset väistämättä laskevat. Epäsuositussa Euroopassa arvostuskertoimet ovat sen sijaan historiallisten keskiarvojen alapuolella, joten tuloskasvun elpyessä myös arvostuskertoimet voivat nousta. Perusskenaariossa odotamme globaalisti hajautetun osakesalkun tuottavan ensi vuonna 5–10 prosenttia osingot mukaan lukien.
Suotuisassa skenaariossa Yhdysvaltain uuden hallinnon fokus kohdistuu talouskasvun vauhdittamiseen ja tullien nostot jäävät kosmeettisiksi. Inflaatio ei kiihdy, sillä tuottavuus paranee byrokratian karsimisen ja tekoälysovellusten laajemman käyttöönoton myötä. Koronlaskut jatkuvat myös Yhdysvalloissa, ja investoinnit kääntyvät globaalisti selvään kasvuun. Yritysten tuloskasvu ylittää odotukset, ja osakkeet voisivat tuottaa jopa 10–20 prosenttia.
Heikossa skenaariossa osakkeet voivat laskea 15–25 prosenttia. Kauppasodan, geopoliittisen epävarmuuden ja korkean arvostustason lisäksi varteenotettava riskitekijä on osakemarkkinoiden konsentraatio. Seitsemän suurimman teknologiayhtiön paino Yhdysvaltain S&P 500 -indeksissä on noussut peräti 30 prosenttiin ja maailmanindeksissäkin 20 prosenttiin. Samat osakkeet löytyvät myös yksityissijoittajien suosituimpien ostokohteiden listalta.
Finanssimaailma-blogi käsittelee ajankohtaisia talouden ja markkinoiden tietoja, ilmiöitä ja uutisia. Tältä sivulta löydät tuoreimmat Nordean ekonomistien, analyytikoiden ja muiden asiantuntijoiden kirjoitukset.